Vellamon retkipyöräilyreitin kehittäminen vastuullisena matkailukohteena

Abstract

Opinnäytetyön tavoitteena oli tuottaa käytännönläheinen ja tutkimukseen perustuva kehittämissuunnitelma Vellamon retkipyöräilyreitille Hartolaan ja Sysmään vastuullista matkailua painottaen. Työssä tarkasteltiin reitin vahvuuksia ja haasteita sekä paikallisten toimijoiden edellytyksiä hyödyntää reittiä matkailun ja alueellisen elinvoiman kehittämisessä. Keskeisenä tavoitteena oli tunnistaa konkreettisia toimenpiteitä, joilla reittiä voidaan kehittää pitkäjänteisesti ja yhteistyötä vahvistaen.

Tutkimus toteutettiin laadullisena tapaustutkimuksena. Aineisto koostui yhdeksästä puolistrukturoidusta asiantuntijahaastattelusta, joissa edustettuina olivat kuntien, yhdistysten, yritysten ja matkailuorganisaatioiden toimijat sekä dokumenttianalyysistä (hankehakemukset ja ‑raportit, päätösasiakirjat ja Päijät-Hämeen maakunnallinen matkailustrategia). Aineisto analysoitiin aineistolähtöisen sisällönanalyysin avulla.

Tulokset osoittavat, että Vellamon retkipyöräilyreitti on rakenteellisesti valmis matkailun hyödyntämiseen, sillä 71 kilometrin pituinen virallisesti viitoitettu rengasreitti on digitaalisesti hyvin löydettävissä ja monipuolisen palveluverkoston varrella. Suurimmat kehittämisen esteet liittyvät koordinaation puutteeseen, vastuiden hajanaisuuteen sekä vastuullisuuden mittaamisen ja viestinnän systemaattisuuden puuttumiseen. Tällä hetkellä vastuullisuuden arvo liiketoiminnallisena ja viestinnällisenä kilpailuetuna jää hyödyntämättä.

Opinnäytetyön keskeinen käytännön hyöty on kehittämisratkaisujen tuottaminen. Työssä esitetään koordinaatiomallia, jonka avulla reitin kehittämisvastuut selkeytettäisiin. Työ tarjoaa mallin vastuullisuuden operationalisointiin kohdetasolla hyödyntäen Sustainable Travel Finland (STF)‑ ohjelmaa sekä ehdottaa eurooppalaisesta European Certification Standard (ECS)- pyöräilyreittien arviointimallista sovellettua laatuauditointia kehittämistoimia varten. Käytännön ehdotukset sisältävät myös perusmittariston käyttöönoton (kävijämäärät, laatu ja vastuullisuus) sekä raportointikäytännön. Tuloksia voidaan hyödyntää päätöksenteossa, reittikoordinoinnin organisoinnissa ja yritysyhteistyön kehittämisessä. Työ tukee alueellista elinvoimaa, yritystoiminnan lisäämistä ja matkailun vastuullista kasvua. Jatkossa suositellaan säännöllistä kävijä‑ ja talousvaikutusten seurantaa.