Mistä vesistökuormitus tulee? : Suomen sisävesien kuormitustekijät
Toivonen, Tiina (2015)
Toivonen, Tiina
Seinäjoen ammattikorkeakoulu
2015
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201505219536
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201505219536
Tiivistelmä
Sisävedet ovat yksi suuri osa suomalaista luontoa. Sisävedet ovat tyypillisesti matalia ja tästä syystä herkkiä pilaantumiselle. Vesistöihin muodostuu kuormitusta sekä sisäisenä että ulkoisena kuormituksena. Vesistökuormituksen aiheuttajat on tunnistettava, jotta ravinteiden, orgaanisen kuormituksen, kiintoaineen ja muiden haitallisten aineiden pääsyä vesistöihin voitaisiin hidastaa ja estää kuormitusta oikeanlaisin menetelmin.
Tutkimuksessa selvitettiin Suomen sisävesien vesistökuormitusta ja siihen vaikuttavia tekijöitä. Työn tarkoitus on tuoda laaja ja monipuolinen näkemys merkittävään aiheeseen. Selvitys pohjautuu vesistökuormitukseen liittyviin julkaisuihin, suomalaisiin ja englanninkielisiin tutkimuksiin sekä selvityksiin. Löydettyyn teoria-aineistoon lisäarvoa on tuomassa eri toimialojen asiantuntijoihin ja alan aktiivisiin vaikuttajiin kohdistuva haastattelu. Teemahaastattelun tuloksena saatiin tietoa siitä, millaisin menetelmin kuormitustekijöitä tutkitaan ja mitkä ovat toimenpiteet kuormituksen ehkäisemiseksi. Lisäksi haastattelussa haettiin tietoa potentiaalisista kehittämiskohteista vesien tilan arvioimiseksi ja parantamiseksi, sekä mittausmenetelmien ja toiminnan organisoinnin kehittämiseksi.
Vesiensuojelun toimenpiteiden soveltuvuus juuri kyseiselle alueelle on tärkeää. Pintavesiensuojelutehtävistä tärkeimpiä ovat vesistöjen tilan seuranta, vesiensuojelun kehittäminen ja valvonta. Ensisijaisesti toimenpiteet tulisi kohdentaa ongelma-alueille, joita ovat ravinteikkaat vesistöt ja muuten herkät alueet. Vesistökuormituksen todentamisessa ja selvittämisessä tärkeää on avoimuus ja tiedonkulku viranomaisten ja eri toiminnanharjoittajien välillä. Kokonaisuuden hallinta ja laaja paletti toimenpiteitä on kaikkein tehokkainta vesiensuojelua.
Tutkimuksessa selvitettiin Suomen sisävesien vesistökuormitusta ja siihen vaikuttavia tekijöitä. Työn tarkoitus on tuoda laaja ja monipuolinen näkemys merkittävään aiheeseen. Selvitys pohjautuu vesistökuormitukseen liittyviin julkaisuihin, suomalaisiin ja englanninkielisiin tutkimuksiin sekä selvityksiin. Löydettyyn teoria-aineistoon lisäarvoa on tuomassa eri toimialojen asiantuntijoihin ja alan aktiivisiin vaikuttajiin kohdistuva haastattelu. Teemahaastattelun tuloksena saatiin tietoa siitä, millaisin menetelmin kuormitustekijöitä tutkitaan ja mitkä ovat toimenpiteet kuormituksen ehkäisemiseksi. Lisäksi haastattelussa haettiin tietoa potentiaalisista kehittämiskohteista vesien tilan arvioimiseksi ja parantamiseksi, sekä mittausmenetelmien ja toiminnan organisoinnin kehittämiseksi.
Vesiensuojelun toimenpiteiden soveltuvuus juuri kyseiselle alueelle on tärkeää. Pintavesiensuojelutehtävistä tärkeimpiä ovat vesistöjen tilan seuranta, vesiensuojelun kehittäminen ja valvonta. Ensisijaisesti toimenpiteet tulisi kohdentaa ongelma-alueille, joita ovat ravinteikkaat vesistöt ja muuten herkät alueet. Vesistökuormituksen todentamisessa ja selvittämisessä tärkeää on avoimuus ja tiedonkulku viranomaisten ja eri toiminnanharjoittajien välillä. Kokonaisuuden hallinta ja laaja paletti toimenpiteitä on kaikkein tehokkainta vesiensuojelua.