Laitosasumisesta päämieheksi : Aikuisen kehitysvammaisen muuttaminen laitoksesta asumispalveluyksikköön
Autio, Miia (2015)
Autio, Miia
Tampereen ammattikorkeakoulu
2015
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2015052810869
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2015052810869
Tiivistelmä
Opinnäytetyön tarkoituksena oli dokumentoida koettua tietoa asumisen muutoksista siirryttäessä laitosasumisesta yksilöllisempään asumiseen. Tutkimustehtävänäni oli tutkia aikuisten kehitysvammaisten ihmisten asumisen muutoksia laitosasumisesta asumispalveluyksikköön muuton jälkeen. Tavoitteenani oli selvittää mikä asumisessa on muut-tunut Ylisen hoiva- ja kuntoutuskeskuksesta muuton jälkeen KVPS Tukena Oy:n Vuoreksen asumispalveluyksikössä asukkaiden, työntekijöiden ja läheisten kokemana.
Opinnäytetyö toteutettiin yhteistyössä KVPS Tukena Oy:n Vuoreksen asumispalveluiden kanssa. Tutkimus on kvalitatiivinen eli laadullinen tutkimus, joka toteutui strukturoituna yksilöhaastatteluna. Laadullinen tutkimus palveli opinnäytetyötä parhaiten, kun tarkoituksena oli saada selville ihmisten kokemuksia ja ajatuksia. Opinnäytetyötä varten haastateltiin kolmea asumispalveluyksikössä työskentelevää ohjaajaa, kahta asukkaiden läheistä sekä yhtä asukasta.
Haastateltavat kokivat huomattavimpina muutoksina asumisen suhteen asumisyksikön sijainnin sekä palveluiden käytön muuttumisen. Metsästä on muutettu hienostoalueelle ja nyt tarpeelliset palvelut saadaan sieltä, mistä muutkin ihmiset ne saavat. Haastateltavat vastasivat kysymyksiin melko yhdenmukaisesti, mutta vastauksissa oli myös pieniä eroja. Näkemyksien erilaisuus johtui siitä, että ohjaajat miettivät muutoksia sekä oman työnsä kannalta että asukkaan kannalta. Läheisten vastauksissa ei ollut työnäkökulmaa. Päämiehen kokemusmaailmassa merkittävä asia oli ympäristöön ilmestyneet koirat.
Laitosasumisen purkaminen on lopuillaan ja erilaiset kehitysvammaisten itsemääräämiseen, asumiseen ja elämiseen liittyvät hallinto-ohjelmat ovat osin kesken. Tavoitteena on saada purettua laitosasuminen kokonaan vuoteen 2020 mennessä. Tarkoituksena on myös parantaa kehitysvammaisten osallisuutta ja itsemääräämistä sekä vähentää rajoitustoimenpiteiden käyttöä. Nämä tulevat näkymään lakimuutoksina. Kehitysvammaisten ihmisten oikeuksia ajetaan yhteiskunnassa yhä enemmän. Toivottavasti tulevaisuudessa ei puhuttaisi enää erityisesti ”kehitysvammaisten oikeuksista ja itsemääräämisestä”, vaan ne olisivat samat kuin kenellä tahansa ihmisellä.
Opinnäytetyö toteutettiin yhteistyössä KVPS Tukena Oy:n Vuoreksen asumispalveluiden kanssa. Tutkimus on kvalitatiivinen eli laadullinen tutkimus, joka toteutui strukturoituna yksilöhaastatteluna. Laadullinen tutkimus palveli opinnäytetyötä parhaiten, kun tarkoituksena oli saada selville ihmisten kokemuksia ja ajatuksia. Opinnäytetyötä varten haastateltiin kolmea asumispalveluyksikössä työskentelevää ohjaajaa, kahta asukkaiden läheistä sekä yhtä asukasta.
Haastateltavat kokivat huomattavimpina muutoksina asumisen suhteen asumisyksikön sijainnin sekä palveluiden käytön muuttumisen. Metsästä on muutettu hienostoalueelle ja nyt tarpeelliset palvelut saadaan sieltä, mistä muutkin ihmiset ne saavat. Haastateltavat vastasivat kysymyksiin melko yhdenmukaisesti, mutta vastauksissa oli myös pieniä eroja. Näkemyksien erilaisuus johtui siitä, että ohjaajat miettivät muutoksia sekä oman työnsä kannalta että asukkaan kannalta. Läheisten vastauksissa ei ollut työnäkökulmaa. Päämiehen kokemusmaailmassa merkittävä asia oli ympäristöön ilmestyneet koirat.
Laitosasumisen purkaminen on lopuillaan ja erilaiset kehitysvammaisten itsemääräämiseen, asumiseen ja elämiseen liittyvät hallinto-ohjelmat ovat osin kesken. Tavoitteena on saada purettua laitosasuminen kokonaan vuoteen 2020 mennessä. Tarkoituksena on myös parantaa kehitysvammaisten osallisuutta ja itsemääräämistä sekä vähentää rajoitustoimenpiteiden käyttöä. Nämä tulevat näkymään lakimuutoksina. Kehitysvammaisten ihmisten oikeuksia ajetaan yhteiskunnassa yhä enemmän. Toivottavasti tulevaisuudessa ei puhuttaisi enää erityisesti ”kehitysvammaisten oikeuksista ja itsemääräämisestä”, vaan ne olisivat samat kuin kenellä tahansa ihmisellä.