Tyky- ja virkistystoiminta yrityksessä : case Lihajaloste Korpela Oy
Raikunen, Petra (2015)
Raikunen, Petra
Satakunnan ammattikorkeakoulu
2015
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2015052510116
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2015052510116
Tiivistelmä
Opinnäytetyön kohteena oli perheomistuksessa oleva pk-yritys Lihajaloste Korpela Oy. Yritys toimii elintarviketeollisuudessa. Työn tavoitteena oli selvittää yrityksen työkyky- (tyky) ja virkistystoiminnan nykytila sekä tulevaisuuden kehittämiskohteita. Työhyvinvointi on kokonaisuudessaan aihealueena erittäin laaja ja koska Lihajaloste Korpela Oy toimii teollisuudessa, jonka työtehtävät ovat melko yksitoikkoisia, rajattiin työ käsittelemään työkykyä ylläpitävää toimintaa. Jotta yksitoikkoista työtä tekevä henkilökunta pysyisi kunnossa, tulisi työkykyä ylläpitävällä toiminnalla olla mahdollisimman positiivisia vaikutuksia henkilöstön työkykyyn.
Tutkimuksen aluksi työn aihetta, työkykyä ylläpitävää toimintaa, käsiteltiin aiheen kirjallisuuden kautta. Lisäksi tutustuttiin toimeksiantajayrityksen toimintaan ja sen henkilökuntaan. Opinnäytetyön selvitystyö toteutettiin kahdessa vaiheessa. Selvitystyön aluksi tehtiin yrityksen edustajalle sekä kolmelle henkilökunnan edustajalle haastattelu. Haastattelussa yrityksen edustajilta tiedusteltiin henkilökuntakyselyssä käsiteltäviä aiheita sekä henkilökunnan edustajilta parannusta kaipaavia seikkoja yrityksen työkykyä ylläpitävässä toiminnassa. Selvitystyön jälkimmäisessä vaiheessa henkilökunnalle tehtiin lomakekysely yrityksen tyky- ja virkistystoiminnasta. Kyselyssä selvitettiin paitsi tyky- ja virkistystoiminannan nykytilaa, myös kehittämiskohteita tulevaisuuden toiminnalle. Noin puolet yrityksen koko henkilöstöstä vastasi kyselyyn ja jokaiseen kysymykseen saatiin selkeästi suuntaa antava vastaus. Vaikka vastauksissa oli hajontaa, yleisesti yksi tai kaksi vaihtoehdoista oli selkeästi muita suositumpia.
Selvityksen tuloksena löydettiin useita kehittämiskohteita yrityksen työkykyä ylläpitävässä toiminnassa. Muun muassa työkierto ja parempi yhteishenki edistäisivät yrityksen työntekijöiden työkykyä ja työn sujuvuutta myös tulevaisuudessa. Lisäksi yrityksen henkilökunta esitti useita työkykyä ylläpitäviä ja edistäviä toimia, kuten erityisen raskaiden työvaiheiden avustaminen koneellisesti, positiivisen palautteen antaminen sekä työntekijöiden tasapuolinen kohtelu. Vastausten yhteenvetojen lisäksi kaikki työkykyä ylläpitävät ja edistävät kehittämiskohteet ja ehdotetut uudet toimintatavat koottiin ja annettiin yrityksen edustajalle toteuttamista varten. Opinnäytetyön selvityksessä saatujen tulosten perusteella työkykyä ylläpitävän toiminnan kehittämistyö on jo aloitettu yrityksessä, minkä yrityksen henkilöstö on kokenut positiivisena seikkana ja lisäksi se on ollut motivoivaa opinnäytetyön tekijälle.
Tutkimuksen aluksi työn aihetta, työkykyä ylläpitävää toimintaa, käsiteltiin aiheen kirjallisuuden kautta. Lisäksi tutustuttiin toimeksiantajayrityksen toimintaan ja sen henkilökuntaan. Opinnäytetyön selvitystyö toteutettiin kahdessa vaiheessa. Selvitystyön aluksi tehtiin yrityksen edustajalle sekä kolmelle henkilökunnan edustajalle haastattelu. Haastattelussa yrityksen edustajilta tiedusteltiin henkilökuntakyselyssä käsiteltäviä aiheita sekä henkilökunnan edustajilta parannusta kaipaavia seikkoja yrityksen työkykyä ylläpitävässä toiminnassa. Selvitystyön jälkimmäisessä vaiheessa henkilökunnalle tehtiin lomakekysely yrityksen tyky- ja virkistystoiminnasta. Kyselyssä selvitettiin paitsi tyky- ja virkistystoiminannan nykytilaa, myös kehittämiskohteita tulevaisuuden toiminnalle. Noin puolet yrityksen koko henkilöstöstä vastasi kyselyyn ja jokaiseen kysymykseen saatiin selkeästi suuntaa antava vastaus. Vaikka vastauksissa oli hajontaa, yleisesti yksi tai kaksi vaihtoehdoista oli selkeästi muita suositumpia.
Selvityksen tuloksena löydettiin useita kehittämiskohteita yrityksen työkykyä ylläpitävässä toiminnassa. Muun muassa työkierto ja parempi yhteishenki edistäisivät yrityksen työntekijöiden työkykyä ja työn sujuvuutta myös tulevaisuudessa. Lisäksi yrityksen henkilökunta esitti useita työkykyä ylläpitäviä ja edistäviä toimia, kuten erityisen raskaiden työvaiheiden avustaminen koneellisesti, positiivisen palautteen antaminen sekä työntekijöiden tasapuolinen kohtelu. Vastausten yhteenvetojen lisäksi kaikki työkykyä ylläpitävät ja edistävät kehittämiskohteet ja ehdotetut uudet toimintatavat koottiin ja annettiin yrityksen edustajalle toteuttamista varten. Opinnäytetyön selvityksessä saatujen tulosten perusteella työkykyä ylläpitävän toiminnan kehittämistyö on jo aloitettu yrityksessä, minkä yrityksen henkilöstö on kokenut positiivisena seikkana ja lisäksi se on ollut motivoivaa opinnäytetyön tekijälle.