RuiskuKunto-projektin vaikuttavuus Pomarkun VPK:ssa
Perkiökangas, Tiia (2015)
Perkiökangas, Tiia
Satakunnan ammattikorkeakoulu
2015
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2015061013120
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2015061013120
Tiivistelmä
Opinnäytetyön aiheena on tutkia RuiskuKunto-projektin vaikutusta tutkimusjoukon terveyskäyttäytymiseen, arvioida projektin vaikuttavuutta ja sen mahdollisuuksia tuottaa palvelutuotemalli Satakunnan ammattikorkeakoulun puitteissa toimivalle Palvelukeskus Soteekille. RuiskuKunnon tavoitteena on ollut edistää sopimuspalokuntalaisten terveyttä sekä fyysisestä että psyykkisestä näkökulmasta. RuiskuKunto-pilottiprojekti tehtiin yhteistyössä Satakunnan ammattikorkeakoulun ja Pomarkun Vapaapalokunnan kanssa.
Opinnäytetyössä käytettiin kvantitatiivista eli määrällistä tutkimusmenetelmää. RuiskuKunnon vaikuttavuutta tutkittiin terveyshaastattelulla ja kyselylomakkeilla, joiden avulla saatiin käsitys muutoksista ja kuinka tutkimusjoukko projektia arvioi. Ensimmäinen terveyshaastattelu kyselylomakkeen pohjalta tehtiin vuonna 2011 syksyllä ja loppukysely 2014 syksyllä. Riittävät materiaalit projektin ajalta löytyivät kahdeksalta henkilöltä, joista koostui tutkimusjoukko. Opinnäytetyössä käytettiin aineiston vertailussa Microsoft Office Excel-taulukko-ohjelmaa ja tuloksia kuvattiin sanallisesti sekä havainnollistettiin taulukoin.
Tutkimustulosten mukaan projekti vaikutti terveyden edistämiseen positiivisesti. Fyysinen aktiivisuus lisääntyi, jonka avulla fyysinen kunto parantui ja tämä auttoi suorittamaan savusukellustestit hyväksytysti. Unen määrä yössä nousi, uni on laadukkaampaa ja tutkimusjoukko koki itsensä aikaisempaa virkeämmäksi. Ravintopuolelle jäi kehitettävää. Ateriamäärä päivässä nousi, mutta esimerkiksi kasvisten, vihannesten ja hedelmien määrä huomattavasti liian pieneksi 200 grammalla päivässä Valtion ravitsemusneuvottelukunnan suosittelemasta 500 grammasta päivässä.
RuiskuKunto-projektia pitivät onnistuneena kaikki projektiin osallistujat (n=8). Vastauksia ryhmitellessä positiivisimpina asioina pidettiin fyysisen kunnon parantumista, hyvää ryhmähenkeä ja motivoivaa ohjausta. Myös liikunnan monipuolisuutta pidettiin tärkeänä ja ryhmän paine auttaa osallistujia eteenpäin. Kehittämisideat olivat ravitsemuksessa ja eriyttämisessä. Osallistujat toivoivat saavansa täsmällisempää ohjeistusta ravitsemukseen ja työkaluja, kuinka pystyisivät muuttamaan ravintotottumuksiaan.
Jatkossa on tarkoitus kehittää standardoitu RuiskuKunto-tuotemalli, jota voi myydä sopimuspalokunnille Satakunnan alueella ja mahdollisesti sen ulkopuolellekin.
Opinnäytetyössä käytettiin kvantitatiivista eli määrällistä tutkimusmenetelmää. RuiskuKunnon vaikuttavuutta tutkittiin terveyshaastattelulla ja kyselylomakkeilla, joiden avulla saatiin käsitys muutoksista ja kuinka tutkimusjoukko projektia arvioi. Ensimmäinen terveyshaastattelu kyselylomakkeen pohjalta tehtiin vuonna 2011 syksyllä ja loppukysely 2014 syksyllä. Riittävät materiaalit projektin ajalta löytyivät kahdeksalta henkilöltä, joista koostui tutkimusjoukko. Opinnäytetyössä käytettiin aineiston vertailussa Microsoft Office Excel-taulukko-ohjelmaa ja tuloksia kuvattiin sanallisesti sekä havainnollistettiin taulukoin.
Tutkimustulosten mukaan projekti vaikutti terveyden edistämiseen positiivisesti. Fyysinen aktiivisuus lisääntyi, jonka avulla fyysinen kunto parantui ja tämä auttoi suorittamaan savusukellustestit hyväksytysti. Unen määrä yössä nousi, uni on laadukkaampaa ja tutkimusjoukko koki itsensä aikaisempaa virkeämmäksi. Ravintopuolelle jäi kehitettävää. Ateriamäärä päivässä nousi, mutta esimerkiksi kasvisten, vihannesten ja hedelmien määrä huomattavasti liian pieneksi 200 grammalla päivässä Valtion ravitsemusneuvottelukunnan suosittelemasta 500 grammasta päivässä.
RuiskuKunto-projektia pitivät onnistuneena kaikki projektiin osallistujat (n=8). Vastauksia ryhmitellessä positiivisimpina asioina pidettiin fyysisen kunnon parantumista, hyvää ryhmähenkeä ja motivoivaa ohjausta. Myös liikunnan monipuolisuutta pidettiin tärkeänä ja ryhmän paine auttaa osallistujia eteenpäin. Kehittämisideat olivat ravitsemuksessa ja eriyttämisessä. Osallistujat toivoivat saavansa täsmällisempää ohjeistusta ravitsemukseen ja työkaluja, kuinka pystyisivät muuttamaan ravintotottumuksiaan.
Jatkossa on tarkoitus kehittää standardoitu RuiskuKunto-tuotemalli, jota voi myydä sopimuspalokunnille Satakunnan alueella ja mahdollisesti sen ulkopuolellekin.