"KUULE, YKSIN EI OO KIVA ENNÄÄ!" : Helsingin Kalliossa asuvien vanhusten kokemuksia syrjäytymisestä ja yksinäisyydestä
Turula-Widerholm, Veera (2015)
Turula-Widerholm, Veera
Diakonia-ammattikorkeakoulu
2015
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2015112217108
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2015112217108
Tiivistelmä
TIIVISTELMÄ
Turula-Widerholm Veera. ”Kuule, yksin ei oo kiva ennää!” Helsingin Kalliossa asuvien vanhusten kokemuksia syrjäytymisestä ja yksinäisyydestä. Syksy 2015, 55 s., 4 liitettä.
Diakonia-ammattikorkeakoulu. Hoitotyön koulutusohjelma, terveydenhoitaja (AMK).
Opinnäytetyön tarkoituksena oli selvittää, löytyykö vanhusten syrjäytymiselle tai yksinäisyydelle tiettyjä ominaispiirteitä. Tavoitteena oli tuoda esille vanhusten oma kokemus ja näkökulma tutkittavasta aiheesta. Opinnäytetyö on kvalitatiivinen tapaustutkimus, jossa käytettiin menetelminä teemahaastattelua ja osallistuvaa havainnointia. Haastateltavia oli kolme, ja he olivat iältään 75–90-vuotiaita Helsingin Kalliossa yksin asuvia vanhuksia. Haastateltavat saatiin Helsingin Diakonissalaitoksen Seniori-Vamos-hankkeen kautta. Aineiston analysoinnissa käytettiin hyväksi sisällönanalyysia ja teemoittelua.
Haastateltavat vanhukset ovat tyytyväisiä Kallion kaupunginosan palveluihin ja asuinalueeseen yleisesti. Huolta aiheuttivat terveydentilan heikkeneminen, liikkumisen vaikeus sekä levähdyspaikkojen puute, joiden koettiin aiheuttavan syrjäytymistä. Vaikka haastateltavat kertoivat olevansa melko tyytyväisiä sosiaali- ja terveyspalveluihin, tutkimus paljasti myös ikäsyrjintää tällä osa-alueella. Johtopäätöksenä voidaan todeta, että vanhusten syrjäytymiseen vaikuttaa mitä suurimmassa määrin heidän huononeva terveydentilansa ja liikkumisen vaikeutuminen. Liikkumisen vaikeutuminen vaikuttaa heikentävästi elämänlaatuun, muun muassa vähentää sosiaalista kanssakäymistä. Tämä lisää yksinäisyyden kokemusta.
Helsingin Kallion kaupunginosassa tulisi kiinnittää erityistä huomioita levähdyspenkkien määrän lisäämiseen sekä katujen kunnossapitoon. Penkkien lisääminen parantaisi monen vanhuksen mahdollisuuksia hoitaa asioitaan itsenäisesti ja mahdollisesti lisäisi kotona asumisen vuosia. Myös yhteisöllisyyden ja sosiaalisen osallisuuden merkitystä tulisi edelleen korostaa. Vanhusten ikäsyrjintään tulisi kiinnittää vielä enemmän huomioita, erityisesti sosiaali- ja terveysalalla. Ikäsyrjintä on monilta osin rakenteellista, mutta myös persoonallista ikäsyrjintää ilmenee.
Asiasanat: vanhukset, yksinäisyys, syrjäytyminen, ennaltaehkäisy
Turula-Widerholm Veera. ”Kuule, yksin ei oo kiva ennää!” Helsingin Kalliossa asuvien vanhusten kokemuksia syrjäytymisestä ja yksinäisyydestä. Syksy 2015, 55 s., 4 liitettä.
Diakonia-ammattikorkeakoulu. Hoitotyön koulutusohjelma, terveydenhoitaja (AMK).
Opinnäytetyön tarkoituksena oli selvittää, löytyykö vanhusten syrjäytymiselle tai yksinäisyydelle tiettyjä ominaispiirteitä. Tavoitteena oli tuoda esille vanhusten oma kokemus ja näkökulma tutkittavasta aiheesta. Opinnäytetyö on kvalitatiivinen tapaustutkimus, jossa käytettiin menetelminä teemahaastattelua ja osallistuvaa havainnointia. Haastateltavia oli kolme, ja he olivat iältään 75–90-vuotiaita Helsingin Kalliossa yksin asuvia vanhuksia. Haastateltavat saatiin Helsingin Diakonissalaitoksen Seniori-Vamos-hankkeen kautta. Aineiston analysoinnissa käytettiin hyväksi sisällönanalyysia ja teemoittelua.
Haastateltavat vanhukset ovat tyytyväisiä Kallion kaupunginosan palveluihin ja asuinalueeseen yleisesti. Huolta aiheuttivat terveydentilan heikkeneminen, liikkumisen vaikeus sekä levähdyspaikkojen puute, joiden koettiin aiheuttavan syrjäytymistä. Vaikka haastateltavat kertoivat olevansa melko tyytyväisiä sosiaali- ja terveyspalveluihin, tutkimus paljasti myös ikäsyrjintää tällä osa-alueella. Johtopäätöksenä voidaan todeta, että vanhusten syrjäytymiseen vaikuttaa mitä suurimmassa määrin heidän huononeva terveydentilansa ja liikkumisen vaikeutuminen. Liikkumisen vaikeutuminen vaikuttaa heikentävästi elämänlaatuun, muun muassa vähentää sosiaalista kanssakäymistä. Tämä lisää yksinäisyyden kokemusta.
Helsingin Kallion kaupunginosassa tulisi kiinnittää erityistä huomioita levähdyspenkkien määrän lisäämiseen sekä katujen kunnossapitoon. Penkkien lisääminen parantaisi monen vanhuksen mahdollisuuksia hoitaa asioitaan itsenäisesti ja mahdollisesti lisäisi kotona asumisen vuosia. Myös yhteisöllisyyden ja sosiaalisen osallisuuden merkitystä tulisi edelleen korostaa. Vanhusten ikäsyrjintään tulisi kiinnittää vielä enemmän huomioita, erityisesti sosiaali- ja terveysalalla. Ikäsyrjintä on monilta osin rakenteellista, mutta myös persoonallista ikäsyrjintää ilmenee.
Asiasanat: vanhukset, yksinäisyys, syrjäytyminen, ennaltaehkäisy