Lapsivaikutusten arvioinnin käynnistyminen Helsingin seurakunnissa
Saarinen, Hertta (2015)
Saarinen, Hertta
Humanistinen ammattikorkeakoulu
2015
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2015120419515
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2015120419515
Tiivistelmä
Vuoden 2015 alusta voimaan astunut Suomen evankelis-luterilaisen kirkon kirkolliskokouksen päätös velvoittaa tekemään lapsivaikutusten arvioinnin kaikissa hallinnollisissa päätöksissä. Tällaisen päätöksen toimeenpaneminen seurakunnissa on hidasta. Monissa seurakunnissa lapsivaikutusten arvioinnin periaatteisiin ja menetelmiin ollaan vasta tutustumassa. Tukea ja koulutusta kaivataan, jotta LAVAsta eli lapsivaikutusten arvioinnista muodostuisi luonteva toimintatapa, jonka myötä lasten ja nuorten etu tulee huomioiduksi kaikilla päätöksentekotasoilla.
Opinnäytetyöni tilaaja oli Helsingin seurakuntayhtymä. Seurakuntayhtymän kasvatuksen ja seurakuntapalveluiden yksikön yhtenä tehtävänä on koordinoida ja tukea seurakuntien toimintaa. Kehittämishankkeeni tavoitteena oli kartoittaa lapsivaikutusten arviointiin ja lapsiasianhenkilöiden nimeämiseen liittyvä toiminta Helsingin seurakuntayhtymässä keväällä 2015 ja käynnistää lapsiasianhenkilöiden työtä ja lapsivaikutusten arviointia tukeva toiminta Helsingin seurakuntayhtymässä.
Kartoitin lapsivaikutusten arviointien näkymisen seurakuntaneuvostojen päätöksissä kevään 2015 aikana ja tein kyselyn seurakuntien lapsiasiahenkilöille. Lisäksi järjestimme hankkeeseen liittyen koulutustilaisuuden lapsiasiahenkilöille.
Hankkeen myötä selvisi, että lapsivaikutusten arviointeja on ryhdytty tekemään ainakin niissä seura-kunnissa, joissa niistä oli maininta seurakuntaneuvoston pöytäkirjoissa, vaikka niitä ei ole välttämätöntä kirjata pöytäkirjoihin. Läpinäkyvyyttä lisäisi se, että ne jollain tavalla näkyisivät julkisissa pöytä-kirjoissa, eivätkä jäisi vain ei-julkisiin valmisteluasiakirjoihin.
Useimmissa Helsingin seurakunnissa toimii jo lapsiasiahenkilö, useimmissa kaksi – toinen luottamushenkilö, toinen työntekijä. Heidän verkostoitumisensa on käynnistynyt. Nyt tuo verkosto tarvitsee vahvistamista ja lapsiasiahenkilöt lisää perehdytystä ja koulutusta.
Helsingin seurakuntayhtymässä, sen hallinnossa ja toiminnassa käyttökelpoinen LAVA-toimintamalli on tekemättä. Keräämäni aineisto antaa siihen hyvin eväitä.
Omaan tehtävääni Munkkiniemen seurakunnan lapsiasiahenkilönä olen tämän opinnäytetyöni myötä saanut lisää merkitystä. Olen osa verkostoa, jonka haaste on: Kohti lapsiystävällisempää kirkkoa!
Opinnäytetyöni tilaaja oli Helsingin seurakuntayhtymä. Seurakuntayhtymän kasvatuksen ja seurakuntapalveluiden yksikön yhtenä tehtävänä on koordinoida ja tukea seurakuntien toimintaa. Kehittämishankkeeni tavoitteena oli kartoittaa lapsivaikutusten arviointiin ja lapsiasianhenkilöiden nimeämiseen liittyvä toiminta Helsingin seurakuntayhtymässä keväällä 2015 ja käynnistää lapsiasianhenkilöiden työtä ja lapsivaikutusten arviointia tukeva toiminta Helsingin seurakuntayhtymässä.
Kartoitin lapsivaikutusten arviointien näkymisen seurakuntaneuvostojen päätöksissä kevään 2015 aikana ja tein kyselyn seurakuntien lapsiasiahenkilöille. Lisäksi järjestimme hankkeeseen liittyen koulutustilaisuuden lapsiasiahenkilöille.
Hankkeen myötä selvisi, että lapsivaikutusten arviointeja on ryhdytty tekemään ainakin niissä seura-kunnissa, joissa niistä oli maininta seurakuntaneuvoston pöytäkirjoissa, vaikka niitä ei ole välttämätöntä kirjata pöytäkirjoihin. Läpinäkyvyyttä lisäisi se, että ne jollain tavalla näkyisivät julkisissa pöytä-kirjoissa, eivätkä jäisi vain ei-julkisiin valmisteluasiakirjoihin.
Useimmissa Helsingin seurakunnissa toimii jo lapsiasiahenkilö, useimmissa kaksi – toinen luottamushenkilö, toinen työntekijä. Heidän verkostoitumisensa on käynnistynyt. Nyt tuo verkosto tarvitsee vahvistamista ja lapsiasiahenkilöt lisää perehdytystä ja koulutusta.
Helsingin seurakuntayhtymässä, sen hallinnossa ja toiminnassa käyttökelpoinen LAVA-toimintamalli on tekemättä. Keräämäni aineisto antaa siihen hyvin eväitä.
Omaan tehtävääni Munkkiniemen seurakunnan lapsiasiahenkilönä olen tämän opinnäytetyöni myötä saanut lisää merkitystä. Olen osa verkostoa, jonka haaste on: Kohti lapsiystävällisempää kirkkoa!