Monikulttuurisuuden kohtaaminen Oiva-toiminnassa : Vuorovaikutus ymmärryksen perustana
Salin, Jake (2016)
Salin, Jake
Humanistinen ammattikorkeakoulu
2016
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201602222520
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201602222520
Tiivistelmä
Opinnäytetyön avulla selvitettiin, kuinka Jyvälän Setlementti ry:n Oiva ja Ilona -hankkeen toimintaan osallistuneet kantaväestöä edustavat pojat tai miehet olivat suhtautuneet pääosin Jyvälän kansalaisopiston Avaimet onnistumiseen –koulutuksen kautta Oiva-toimintaan osallistuneisiin maahanmuuttajanuoriin. Työllä selvitettiin myös miten etniset rajat ylittävä vuorovaikutus oli toteutunut Oiva-toiminnassa. Selvitys oli tarpeellinen, jotta Oiva-toiminnassa tapahtuvaa kulttuurin välistä vuorovaikutusta pystytään kehittämään.
Opinnäytetyön tilaajina toimivat Jyvälän Setlementti ry:n sukupuolisensitiivisen erityisnuorisotyön kehittämishanke Oiva ja Ilona sekä Jyvälän kansalaisopiston Avaimet onnistumiseen –koulutus, joka järjestää kieli- ja kulttuurikoulutusta nuorille maahanmuuttajille. Molempien tilaajien keskeisiä toimintatapoja ovat sukupuoli- ja kulttuurisensitiivisyys, joiden avulla pyritään huomioimaan jokainen osallistuja omana yksilönään. Keskeisiä teemoja tilaajien toiminnassa ovat lisäksi pienryhmätoiminta, osallisuus sekä sosiaalinen vahvistaminen.
Opinnäytetyön keskiössä olivat asenteet ja vuorovaikutus sekä se, miten ne liittyvät toisiinsa. Nämä nousivat merkittävään asemaan, koska haastattelumateriaalin kautta selvitettiin Oiva-toimintaan osallistuneiden kantaväestön nuorten asenteita maahanmuuttajanuoria kohtaan ennen heidän toimintaan osallistumistaan sekä toimintaan osallistumisen jälkeen. Yhtä tärkeää oli myös tarkastella välissä tapahtunutta etniset rajat ylittävää vuorovaikutusta sekä sen laatua ja määrää. Opinnäytetyön tutkimusosuus toteutettiin kvalitatiivisin menetelmin. Haastattelut olivat puolistrukturoituja yksilöhaastatteluja ja niihin osallistui kolme Oiva-toimintaan osallistunutta kantaväestön nuorta.
Haastateltujen kantaväestön nuorten suhtautuminen maahanmuuttajanuoriin ennen heidän kohtaamistaan Oiva-toiminnassa oli neutraalia tai hieman positiivista. Toiminnassa tapahtunut vuorovaikutus vaikutti jääneen pinnalliselle tasolle ja mieleenpainuvimmat etniset rajat ylittävät vuorovaikutuskokemukset olivat olleet non-verbaalisia. Oiva-toiminta oli vaikuttanut kahden haastateltavan suhtautumiseen maahanmuuttajanuoria kohtaan positiivisesti ja yhden suhtautuminen oli pysynyt entisellään. Haastateltavien voidaan katsoa suhtautuneen Oiva-toimintaan osallistuneisiin maahanmuuttajanuoriin positiivisesti. Analyysin perusteella erityisen laadukasta vuorovaikutusta haastateltavien ja maahanmuuttajanuorten välille ei ollut syntynyt, koska haastateltavat kokivat, etteivät olleet kohdanneet toiminnassa tarpeeksi samoja maahanmuuttajanuoria tai yhteinen kieli puuttui.
Opinnäytetyön tilaajien vastuulle jää vertailla opinnäytetyöllä saavutettua tietoa ja pohtia sen asemaa jo aiemmin kerättyyn tietoon. Opinnäytetyöllä ei kehitetty valmista mallia kulttuurien välisen kohtaamisen parantamiseen Oiva-toiminnassa, mutta kehitysehdotuksia oli toki kirjattu. Toiminnan kehittämiseksi ehdotettiin ohjaajavetoisen ohjatun toiminnan lisäämistä sekä toiminnan kautta vuorovaikutukseen pyrkimistä. Toinen keskeinen kehitysehdotus on maahanmuuttajanuorten sitouttaminen Oiva-toimintaan, jotta etniset rajat ylittävä vuorovaikutus voisi olla laadukkaampaa.
Opinnäytetyön tilaajina toimivat Jyvälän Setlementti ry:n sukupuolisensitiivisen erityisnuorisotyön kehittämishanke Oiva ja Ilona sekä Jyvälän kansalaisopiston Avaimet onnistumiseen –koulutus, joka järjestää kieli- ja kulttuurikoulutusta nuorille maahanmuuttajille. Molempien tilaajien keskeisiä toimintatapoja ovat sukupuoli- ja kulttuurisensitiivisyys, joiden avulla pyritään huomioimaan jokainen osallistuja omana yksilönään. Keskeisiä teemoja tilaajien toiminnassa ovat lisäksi pienryhmätoiminta, osallisuus sekä sosiaalinen vahvistaminen.
Opinnäytetyön keskiössä olivat asenteet ja vuorovaikutus sekä se, miten ne liittyvät toisiinsa. Nämä nousivat merkittävään asemaan, koska haastattelumateriaalin kautta selvitettiin Oiva-toimintaan osallistuneiden kantaväestön nuorten asenteita maahanmuuttajanuoria kohtaan ennen heidän toimintaan osallistumistaan sekä toimintaan osallistumisen jälkeen. Yhtä tärkeää oli myös tarkastella välissä tapahtunutta etniset rajat ylittävää vuorovaikutusta sekä sen laatua ja määrää. Opinnäytetyön tutkimusosuus toteutettiin kvalitatiivisin menetelmin. Haastattelut olivat puolistrukturoituja yksilöhaastatteluja ja niihin osallistui kolme Oiva-toimintaan osallistunutta kantaväestön nuorta.
Haastateltujen kantaväestön nuorten suhtautuminen maahanmuuttajanuoriin ennen heidän kohtaamistaan Oiva-toiminnassa oli neutraalia tai hieman positiivista. Toiminnassa tapahtunut vuorovaikutus vaikutti jääneen pinnalliselle tasolle ja mieleenpainuvimmat etniset rajat ylittävät vuorovaikutuskokemukset olivat olleet non-verbaalisia. Oiva-toiminta oli vaikuttanut kahden haastateltavan suhtautumiseen maahanmuuttajanuoria kohtaan positiivisesti ja yhden suhtautuminen oli pysynyt entisellään. Haastateltavien voidaan katsoa suhtautuneen Oiva-toimintaan osallistuneisiin maahanmuuttajanuoriin positiivisesti. Analyysin perusteella erityisen laadukasta vuorovaikutusta haastateltavien ja maahanmuuttajanuorten välille ei ollut syntynyt, koska haastateltavat kokivat, etteivät olleet kohdanneet toiminnassa tarpeeksi samoja maahanmuuttajanuoria tai yhteinen kieli puuttui.
Opinnäytetyön tilaajien vastuulle jää vertailla opinnäytetyöllä saavutettua tietoa ja pohtia sen asemaa jo aiemmin kerättyyn tietoon. Opinnäytetyöllä ei kehitetty valmista mallia kulttuurien välisen kohtaamisen parantamiseen Oiva-toiminnassa, mutta kehitysehdotuksia oli toki kirjattu. Toiminnan kehittämiseksi ehdotettiin ohjaajavetoisen ohjatun toiminnan lisäämistä sekä toiminnan kautta vuorovaikutukseen pyrkimistä. Toinen keskeinen kehitysehdotus on maahanmuuttajanuorten sitouttaminen Oiva-toimintaan, jotta etniset rajat ylittävä vuorovaikutus voisi olla laadukkaampaa.