Kokemuksia Juniori-ohjelman viikoittaisesta viittomakielen opetuksesta päivähoidossa

Abstract

Kuulovammaisten lasten kommunikointia päivähoidossa on tutkittu hyvin vähän. Tämän opinnäytetyön tilaajana toimi Kuurojen Palvelusäätiön Juniori-ohjelma, joka järjestää ohjelmassa mukana oleville lapsille viikoittaista viittomakielen opetusta päivähoidossa. Tilaaja ei ole aikaisemmin kerännyt viikoittaisesta opetuksesta palautetta perheiltä sekä päiväkodeilta.

Opinnäytetyön tavoitteena oli selvittää Juniori-ohjelman opettajan viikoittaisten tapaamisten tuoma hyöty lapsen viittomakielen ja kommunikoinnin kehitykselle. Toisena tavoitteena oli selvittää mikä Juniori-ohjelman viikoittaisessa viittomakielen opetuksessa on hyvää ja mitä siinä tulisi vielä kehittää. Opinnäytetyöstä tilaaja saa arvokasta tietoa siitä, millaisia vaikutuksia opetuksella on lapsen kommunikointiin sekä siitä, miten tyytyväisiä perheet ovat olleet opetukseen. Opinnäytetyö antaa myös perheille sekä päiväkodeille mahdollisuuden päästä vaikuttamaan kertomalla mielipiteensä. Opinnäytetyöstä saatiin myös tarkempaa kuvaa siitä millaisia seikkoja tulee ottaa huomioon kuulovammaisen lapsen viittomakielen kehityksen tukemiseksi päivähoidossa.

Tutkimusmenetelmänä käytettiin kvalitatiivista tutkimusmenetelmää ja aineisto opinnäytetyöhön kerättiin kyselylomakkeilla perheiltä sekä päiväkodeilta. Kysely lähetettiin vuoden 2016 alussa 14 Juniori-ohjelman viikoittaisessa opetuksessa mukana olevalle perheelle sekä 11 päiväkodille, jossa on lapsi, joka saa viikoittaista viittomakielen opetusta Juniori-ohjelmalta. Teoriaosuudessa käsitellään kuulovammaisen lapsen päivähoitoa sekä viittomakielen merkitystä kuulovammaiselle lapselle.

Tämän opinnäytetyön tuloksista käy ilmi että kyselyyn osallistuneet perheet sekä päiväkodit ovat tyytyväisiä Juniori-ohjelman viikoittaiseen viittomakielen opetukseen. Opetuksen koettiin kehittäneen ja monipuolistaneen lapsen kommunikointia kotona. Päivähoidossa kommunikointi saattoi heiketä lapsen kielitaidon kehittyessä, koska päiväkodin henkilökunnan kielitaito ei aina ollut riittävä lapsen kanssa kommunikointiin viittomakielellä. Perheet kokivat päiväkodin henkilökunnan suhtautuvan pääsääntöisesti hyvin viittomakieleen ja sen opetukseen. Sekä perheet että päiväkodit toivoivat opetusta myös henkilökunnalle. Päiväkodin henkilökunnan viittomakielen taidon lisäksi kehitettävää nähtiin yhteydenpidossa opettajan ja perheen välillä. Perheet ehdottivat yhteydenpidon avuksi esimerkiksi reissuvihkoa.

The communication of children with hearing impairment has been studied very little. The subscriber of this thesis is the Junior programme of The Service Foundation for the Deaf . The programme organizes weekly sign language lessons for the children that are part of the programme. The subscriber of this thesis has not previously collected feedback on weekly education from families and day care centres.

The aim of this thesis was to find out what is the benefit for the child’s sign language and communication from the Junior programmes teachers weekly meetings. The second objective was to find out what is good in the Junior programmes weekly sign language lessons and what it should further develop. The subscriber gets valuable information from this thesis on the impact that these lessons have for child’s communication and how happy families have been for the lessons. This thesis also provides an opportunity to influence for the families and day care centres by giving their opinion. Thesis also provides more detailed picture of what kind of issues should be considered in order to support the development of sign language of hearing-impaired child in day care.

The research method was qualitative and the data for this thesis was collected through questionnaires from families and day care centres. The questionnaires were sent in early 2016 to 14 families that are engaged in weekly lessons from the Junior programme and to 11 day care centres that takes care of a child which receives weekly lessons in sign language from the Junior programme. The theoretical part of this thesis deals with the day care of hearing-impaired child as well as the importance of sign language to the hearing-impaired child.

The results of this thesis reveals that the families participating in the thesis, as well as day care centres, are satisfied with the Junior programmes weekly sign language lessons. Lessons were seen as developing and diversifying for the child’s communication at home. The communication in day care may be impaired because of the staffs sign language skills are not always sufficient. This leads to communication gap with the child and the staff members. The families experienced day care centres staffs attitude towards sign language and the lessons to be mainly positive. Both the families and the day care centres are hoping for the staff to also have lessons in sign language. In addition to sign language skills of day care centres staff, improvement was seen also in the connection between the teacher and the families. The families suggested a notebook should be used as an aid for the communication.