Piirtoheitinkalvolta älypuhelimeen : Kirjoitustulkkauksen historiaa Suomessa 1980-luvulta nykypäivään
Marttila, Helmi (2016)
Marttila, Helmi
Humanistinen ammattikorkeakoulu
2016
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201604295481
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201604295481
Tiivistelmä
Opinnäytetyöni on kirjoitustulkkauksen historiikki Suomessa. Kirjoitustulkkauksen voidaan katsoa alkaneen Suomessa 1980-luvulla, ja myös opinnäytetyössäni tutkittu aikaikkuna on 1980-luvulta vuoteen 2016. Historiikissa käsittelemiäni teemoja ovat kirjoitustulkkaukseen käytettyjen laitteiden ja ohjelmistojen kehitys, kirjoitustulkkausalan kehitys sekä kirjoitustulkkikoulutuksen kehitys. Tutkimuskysymykseni ovat kuinka kirjoitustulkkien ja tulkkauspalvelun käyttäjien luovuus on vaikuttanut kirjoitustulkkauksen käytännön toteutukseen ja kirjoitustulkkausalan kehitykseen. Työn tilaaja on Suomen kirjoitustulkit ry. Opinnäytetyöni tarjoaa ennen julkaisematonta kokemustietoa kirjoitustulkkauksen synnystä ja kehityksestä Suomessa. Suomen kirjoitustulkit ry täyttää 10 vuotta vuonna 2017, ja historiikki selvittää, mitä on tapahtunut ennen sitä.
Toteutin opinnäytetyöni aineistokeruun haastatteluin sekä tutkimalla Kuuloliiton arkistosta Kuuloviesti-lehtiä vuosilta 1981–2011. Suomen kirjoitustulkit ry tarjosi minulle haastateltavat. Haastattelut olivat tyypiltään teemahaastatteluita, joiden teemana oli kirjoitustulkkauksen historia Suomessa. Haastattelin kolmea pitkäaikaista kirjoitustulkkauksen käyttäjää sekä kolmea pitkään alalla toiminutta kirjoitustulkkia. Haastattelukutsu lähetettiin sähköpostitse lokakuussa 2015, ja haastattelut tapahtuivat marraskuun 2015 ja helmikuun 2016 välisenä aikana. Neljä haastatteluista pidettiin Valkealla Talolla Helsingissä, yksi haastateltavan kotona ja yksi hänen varaamassaan tilassa. Haastattelujen kesto vaihteli puolestatoista tunnista yli kolmeen tuntiin. Kaikki haastattelut videokuvattiin.
Tämä opinnäytetyö on kirjoitettu videokuvatun haastatteluaineiston sekä Kuuloviesti-lehtien artikkeleiden ja muiden kirjallisten lähteiden pohjalta. Aineistosta kävi ilmi, että kirjoitustulkkausala on muuttunut suuresti 1980-luvun alkuajoista. Ensimmäiset tulkkaustilanteet 1980-luvun alussa olivat kuulovammaisyhteisön omia tilaisuuksia, joissa tulkkaus tapahtui pitkälti vapaaehtoisvoimin. Tulkkaus oli käsin kirjoittamista tai siinä käytettiin tekstipuhelinta. Erilaisia innovatiivisia ratkaisuja oli käytössä. Ensimmäiset kirjoitustulkkikoulutukset järjestettiin 1986 ja 1987 silloisen Kuulonhuoltoliiton toimesta. 80-luvun lopus-sa Kuulonhuoltoliitto hankki kirjoitustulkkauskäyttöön Piko Systems -kirjoitinlaitteita.
Kirjoitustulkeista oli pulaa lähes jatkuvasti vuoteen 2010 asti. 1990-luvulla tietokoneet alkoivat yleistyä tulkkausvälineinä, ja 1996 Kuulonhuoltoliitto alkoi järjestää vuosittaisia kirjoitustulkkikoulutuksia. Tietoisuus kirjoitustulkkauksesta kasvoi, ja sitä alettiin hitaasti hyödyntää myös harrastuksissa ja työpaikoilla. 2000-luvulla Tulkkipalvelun kehittämisprojekti Tupu auttoi kirjoitustulkkausalaa valtavasti eteenpäin, ja kirjoitustulkkauksen tutkimus Tampereen yliopistossa alkoi. Kirjoitustulkkikoulutus siirtyi ammattikorkeakouluihin ja piteni ensin 20 opintopisteen ja sitten 30 opintopisteen laajuiseksi. Suomen kirjoitustulkit ry perustettiin vuonna 2007. 2010-luvulla kirjoitustulkkaus saa uusia mahdollisuuksia uusimman tekniikan avulla. Kirjoitustulkkien ja tulkkipalvelun asiakkaiden luovuus on ollut läsnä kirjoitustulkkausalalla 1980-luvulta lähtien, ja monet alan ja laitteiston merkittävät kehitysaskeleet ovat olleet siitä riippuvaisia.
Toteutin opinnäytetyöni aineistokeruun haastatteluin sekä tutkimalla Kuuloliiton arkistosta Kuuloviesti-lehtiä vuosilta 1981–2011. Suomen kirjoitustulkit ry tarjosi minulle haastateltavat. Haastattelut olivat tyypiltään teemahaastatteluita, joiden teemana oli kirjoitustulkkauksen historia Suomessa. Haastattelin kolmea pitkäaikaista kirjoitustulkkauksen käyttäjää sekä kolmea pitkään alalla toiminutta kirjoitustulkkia. Haastattelukutsu lähetettiin sähköpostitse lokakuussa 2015, ja haastattelut tapahtuivat marraskuun 2015 ja helmikuun 2016 välisenä aikana. Neljä haastatteluista pidettiin Valkealla Talolla Helsingissä, yksi haastateltavan kotona ja yksi hänen varaamassaan tilassa. Haastattelujen kesto vaihteli puolestatoista tunnista yli kolmeen tuntiin. Kaikki haastattelut videokuvattiin.
Tämä opinnäytetyö on kirjoitettu videokuvatun haastatteluaineiston sekä Kuuloviesti-lehtien artikkeleiden ja muiden kirjallisten lähteiden pohjalta. Aineistosta kävi ilmi, että kirjoitustulkkausala on muuttunut suuresti 1980-luvun alkuajoista. Ensimmäiset tulkkaustilanteet 1980-luvun alussa olivat kuulovammaisyhteisön omia tilaisuuksia, joissa tulkkaus tapahtui pitkälti vapaaehtoisvoimin. Tulkkaus oli käsin kirjoittamista tai siinä käytettiin tekstipuhelinta. Erilaisia innovatiivisia ratkaisuja oli käytössä. Ensimmäiset kirjoitustulkkikoulutukset järjestettiin 1986 ja 1987 silloisen Kuulonhuoltoliiton toimesta. 80-luvun lopus-sa Kuulonhuoltoliitto hankki kirjoitustulkkauskäyttöön Piko Systems -kirjoitinlaitteita.
Kirjoitustulkeista oli pulaa lähes jatkuvasti vuoteen 2010 asti. 1990-luvulla tietokoneet alkoivat yleistyä tulkkausvälineinä, ja 1996 Kuulonhuoltoliitto alkoi järjestää vuosittaisia kirjoitustulkkikoulutuksia. Tietoisuus kirjoitustulkkauksesta kasvoi, ja sitä alettiin hitaasti hyödyntää myös harrastuksissa ja työpaikoilla. 2000-luvulla Tulkkipalvelun kehittämisprojekti Tupu auttoi kirjoitustulkkausalaa valtavasti eteenpäin, ja kirjoitustulkkauksen tutkimus Tampereen yliopistossa alkoi. Kirjoitustulkkikoulutus siirtyi ammattikorkeakouluihin ja piteni ensin 20 opintopisteen ja sitten 30 opintopisteen laajuiseksi. Suomen kirjoitustulkit ry perustettiin vuonna 2007. 2010-luvulla kirjoitustulkkaus saa uusia mahdollisuuksia uusimman tekniikan avulla. Kirjoitustulkkien ja tulkkipalvelun asiakkaiden luovuus on ollut läsnä kirjoitustulkkausalalla 1980-luvulta lähtien, ja monet alan ja laitteiston merkittävät kehitysaskeleet ovat olleet siitä riippuvaisia.