Viittomakielen tulkin ääniergonomia : Viittomakielen tulkkien kokemat äänenkäytön ongelmat ja viittomakielen tulkkien äänenhuolto

Abstract

Tämän opinnäytetyön tavoitteena oli kartoittaa viittomakielen tulkkien kokemuksia äänestään ja mahdollisista äänioireista sekä kehittää äänenhuoltomalli viittomakielen tulkeille. Opinnäytetyön aineisto kerättiin puheterapeutti ja viittomakielen tulkki Lotta Krohnin haastattelulla sekä viittomakielen tulkeille kohdistetulla kyselyllä. Haastattelulla selvitettiin juuri viittomakielen tulkeille sopiva äänenhuoltomalli. Haastattelu analysoitiin sisällönanalyysimenetelmää hyödyntäen. Kysely lähetettiin noin 588 viittomakielen tulkille. Vastaajia oli 92, jolloin vastausprosentti oli 16. Kysely toteutettiin ja analysoitiin Webropol-alustassa. Nämä menetelmät takaavat ilmiön selittämisen sekä määrällisen tiedon viittomakielen tulkkien kokemuksista ääneen liittyen.

Opinnäytetyön tilaaja oli Suomen Viittomakielen Tulkit ry (SVT). Työ tarjosi tilaajalle tietoa ajankohtaisesta aiheesta, jota ei vielä ollut tutkittu kattavasti. Kyselyn tulokset antoivat tietoa kyselyyn vastanneiden viittomakielen tulkkien näkemyksistä äänenkäyttöön ja -huoltoon liittyen. Tämä tieto voi parhaimmillaan hyödyttää tulkkausalaa. Työn konkreettinen produkti, ehdotus viittomakielen tulkkien äänenhuoltomallista, on hyödyllinen kaikkien viittomakielen tulkkien ja tulkkiopiskelijoiden arjessa. Malli pitää sisällään yleisiä seikkoja, ympäristöön liittyviä tekijöitä sekä tulkkaukseen kohdistettuja keinoja siitä kuinka pitää huolta äänestään. Malli perustuu työn teoreettiseen viitekehykseen sekä opinnäytetyötä varten kerättyyn aineistoon.

Kuten muutkin puhetyöläiset, kyselyyn vastanneet viittomakielen tulkit kokivat äänioireita työssään. Viittomakielen tulkeilla ilmeni esimerkiksi äänen väsymistä, sen katkeilua ja suun kuivumista. Kyselyn tulokset vastasivat jo olemassa olevia teorioita. Viittomakielen tulkeilla ei ollut äänihäiriöitä mittavissa määrissä. Äänen rasittuminen äänioireena nousi pinnalle. Suurimmalla osalla ääni rasittui jonkin verran. Tuloksien perusteella näyttäisi siltä, että koulutus antaa ymmärrystä työ- ja ääniergonomiaan, joka edesauttaa työkykyä. Äänenhuoltokoulutuksen käyneet esimerkiksi kuiskasivat vähemmän ja työskentelivät huonoissa työasennoissa vähemmän kuin he, ketkä eivät olleet osallistuneen koulutukseen. Suurin osa vastaajista toivoi, että jonkinlainen äänenkäytön tai äänenhuollon koulutus järjestettäisiin. Vastaajista 13 mainitsi erikseen toivovansa äänenkäytön koulutusta ja 6 kertoi toivovansa koulutusta uudestaan työuran edetessä. Teoriaan ja tutkimusaineistoon nojaten, voidaan sanoa, että viittomakielen tulkkienkin pitäisi ottaa ääniergonomia osaksi arkeaan. Äänenhuollolla ja äänikoulutuksilla on positiivinen vaikutus puhetyöläisten työkykyyn.

The aim of this thesis was to examine sign language interpreters’ experiences of their voice and find out if they have issues with voice control. Another purpose was to find an ideal model of voice care for interpreters. The data was collected by conducting a questionnaire among interpreters and by an interview of speech therapist and sign language interpreter Lotta Krohn. The interview gave information about how interpreters should take care of their voice. Analysis of content was used to analyze the interview. Questionnaires were sent out to approximately 588 interpreters. 92 responses were received. Response rate was 16 %. The questionnaire was conducted and analyzed with Webropol-tool. With these methods it was possible to explore the phenomenon and gather quantitative knowledge.

The subscriber of this thesis was Suomen Viittomakielen Tulkit ry (SVT, The Association of Interpreters in Finland). This thesis offered knowledge of a subject that has been little studied. The questionnaire gave information about interpreters’ thoughts on voice control and voice care. At its best, this thesis can improve interpreting field. The product of this thesis can be a valuable part in interpreters’ and interpreter students’ everyday life. It is a proposition of voice care model for sign language interpreters. The model includes guidelines on how to maintain one’s voice (general guidelines, environmental related and interpreting related guidelines). The model was created based on the results of the questionnaire, interview and theoretical framework.

The results of the survey were similar to the existing theoretical framework. As in other occupations where voice is essential, also sign language interpreters experienced voice symptoms. Most common symptoms were voice fatigue, breakage of voice and dryness of mouth. Voice disorders were not found. The main voice symptom was voice fatigue. Interpreters do experience voice fatigue on some level. The results of the questionnaire also indicated that training in voice production gives an understanding of voice care. If the respondent had some voice related education she or he was more likely not to whisper or not to work in poor posture. Most of the respondents asked for voice care education. 13 of the respondents asked directly for more education on voice production and 6 requested re-education as the career progresses. The principal conclusion was that sign language interpreters should apply voice ergonomics to their everyday work. Knowledge of voice care and voice control has a positive effect on working ability in high voice production demanding occupations.