Puheenvuoro järjestötyön digitalisaatiosta : Suomen Partiolaiset - Finlands Scouter ry:n digitaalisen kehittämiskyvyn vahvistaminen päätöksenteossa
Lehtonen, Mikko (2016)
Lehtonen, Mikko
Humanistinen ammattikorkeakoulu
2016
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201605096679
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201605096679
Tiivistelmä
Suomen Partiolaiset – Finlands Scouter ry on valtakunnallinen voittoa tavoittelematon nuorisojärjestö alueellisine partiopiireineen ja paikallisine partiolippukuntineen. Partioharrastusta järjestetään ensisijaisesti 7–22-vuotiaille lapsille ja nuorille.
Kehittämis- ja tutkimustehtävässä selvitetään, miten Suomen Partiolaiset – Finlands Scouter ry:n digitaalista kehittämiskykyä vahvistetaan päätöksenteossa. Digitaalinen kehittämiskyky merkitsee järjestön kykyä uudistaa toimintaansa ja kehittää sitä sopeutumisen tai kuihtumisen asemesta.
Kehittämis- ja tutkimustehtävässä ehdotetaan, kuinka järjestön tietohallinnon johtaminen järjestetään päätöksentekoa tukevana hyvänä hallintotapana. Kehittämällä järjestön päätöksentekoa vähennetään siihen liittyviä taloudellisia ja toiminnallisia riskejä. Tietohallinto on organisaation tukitehtävä.
Digitalisaatio määritellään kehittämis- ja tutkimustehtävässä sekä järjestöä kehittäväksi toiminnaksi että sen toimintaympäristömuutokseksi. Tuotantotalous, osaaminen ja osallisuus tunnistetaan digitalisaatiota ohjaaviksi arvoiksi. Digitalisaation tarkoituksena on kehittää järjestön palveluita ja luoda arvoa sen prosesseissa digitaalista informaatiota käsittelemällä.
Päätöksentekoa käsitteellistetään valtana ja toimijuutena. Tulkintaa rakennetaan laadullisesti ja kehämäisesti kehittämistutkimuksellisella asetelmalla. Seitsemän partiotoimihenkilön ja -luottamushenkilön kanssa käydyt kehittämiskeskustelut muodostavat analysoitavan aineiston. Kehittämis- ja tutkimuskysymyksiin vastataan kehittävällä teema-analyysilla päätöksenteon erilaisia merkityksiä eritellen ja merkitysyhteyksiä solmien. Päätöksenteon merkityksiä verrataan myös digitalisaatiota ohjaaviin arvoihin.
Suomen Partiolaiset – Finlands Scouter ry:n digitaalista kehittämiskykyä vahvistetaan päätöksenteossa käyttämällä yhteistä ja ymmärrettävää kieltä. Päätösten tulee perustua myös resurssien arvioimiseen ja käyttäjäkokemuksiin. Kehittämis- ja tutkimustehtävässä tunnistetaan tulkki-identiteetti, joka tarkoittaa sekä järjestötoimijaa että -toimintaa. Se on vaatimus yhdistää ihmiset, yhteisöt ja asiat resursseina toinen toisiinsa päätösten perustelemiseksi ja päätösten merkitysten ymmärtämiseksi. Digitalisaatio on mahdollisuus jokaisessa päätöksessä.
Tietohallinnon johtaminen ehdotetaan järjestettäväksi päätöksenteko-, kehittämis- ja palvelupolitiikkoina periaatteineen kehittämis- ja tutkimustehtävän tuotoksena. Suomen Partiolaiset – Finlands Scouter ry:tä rohkaistaan esimerkiksi rekrytoimaan tietohallintokoordinaattori ja muotoilemaan tietohallintopalvelut, jotka se voi myydä jäsenjärjestöilleen.
Kehittämis- ja tutkimustehtävän päätelmänä todetaan, että järjestötyön digitalisaatio vaatii aikuiskasvatusta ihmisten ja yhteisöjen digitaalisten valmiuksien ja digitaalisen vuorovaikutuksen kehittämiseksi. Järjestöjen on opeteltava tuntemaan digitalisaatio mahdollisuuksineen ja alettava puhua siitä toimialansa aloitteelliseksi kehittämiseksi. Digitalisaatiokeskustelu vaatii kriittisiä ja humanistisia puheenvuoroja.
Kehittämis- ja tutkimustehtävässä selvitetään, miten Suomen Partiolaiset – Finlands Scouter ry:n digitaalista kehittämiskykyä vahvistetaan päätöksenteossa. Digitaalinen kehittämiskyky merkitsee järjestön kykyä uudistaa toimintaansa ja kehittää sitä sopeutumisen tai kuihtumisen asemesta.
Kehittämis- ja tutkimustehtävässä ehdotetaan, kuinka järjestön tietohallinnon johtaminen järjestetään päätöksentekoa tukevana hyvänä hallintotapana. Kehittämällä järjestön päätöksentekoa vähennetään siihen liittyviä taloudellisia ja toiminnallisia riskejä. Tietohallinto on organisaation tukitehtävä.
Digitalisaatio määritellään kehittämis- ja tutkimustehtävässä sekä järjestöä kehittäväksi toiminnaksi että sen toimintaympäristömuutokseksi. Tuotantotalous, osaaminen ja osallisuus tunnistetaan digitalisaatiota ohjaaviksi arvoiksi. Digitalisaation tarkoituksena on kehittää järjestön palveluita ja luoda arvoa sen prosesseissa digitaalista informaatiota käsittelemällä.
Päätöksentekoa käsitteellistetään valtana ja toimijuutena. Tulkintaa rakennetaan laadullisesti ja kehämäisesti kehittämistutkimuksellisella asetelmalla. Seitsemän partiotoimihenkilön ja -luottamushenkilön kanssa käydyt kehittämiskeskustelut muodostavat analysoitavan aineiston. Kehittämis- ja tutkimuskysymyksiin vastataan kehittävällä teema-analyysilla päätöksenteon erilaisia merkityksiä eritellen ja merkitysyhteyksiä solmien. Päätöksenteon merkityksiä verrataan myös digitalisaatiota ohjaaviin arvoihin.
Suomen Partiolaiset – Finlands Scouter ry:n digitaalista kehittämiskykyä vahvistetaan päätöksenteossa käyttämällä yhteistä ja ymmärrettävää kieltä. Päätösten tulee perustua myös resurssien arvioimiseen ja käyttäjäkokemuksiin. Kehittämis- ja tutkimustehtävässä tunnistetaan tulkki-identiteetti, joka tarkoittaa sekä järjestötoimijaa että -toimintaa. Se on vaatimus yhdistää ihmiset, yhteisöt ja asiat resursseina toinen toisiinsa päätösten perustelemiseksi ja päätösten merkitysten ymmärtämiseksi. Digitalisaatio on mahdollisuus jokaisessa päätöksessä.
Tietohallinnon johtaminen ehdotetaan järjestettäväksi päätöksenteko-, kehittämis- ja palvelupolitiikkoina periaatteineen kehittämis- ja tutkimustehtävän tuotoksena. Suomen Partiolaiset – Finlands Scouter ry:tä rohkaistaan esimerkiksi rekrytoimaan tietohallintokoordinaattori ja muotoilemaan tietohallintopalvelut, jotka se voi myydä jäsenjärjestöilleen.
Kehittämis- ja tutkimustehtävän päätelmänä todetaan, että järjestötyön digitalisaatio vaatii aikuiskasvatusta ihmisten ja yhteisöjen digitaalisten valmiuksien ja digitaalisen vuorovaikutuksen kehittämiseksi. Järjestöjen on opeteltava tuntemaan digitalisaatio mahdollisuuksineen ja alettava puhua siitä toimialansa aloitteelliseksi kehittämiseksi. Digitalisaatiokeskustelu vaatii kriittisiä ja humanistisia puheenvuoroja.