Nuorisotyöllä tulevaisuutta : Nuoriso- ja vapaa-ajanohjauksen perustutkinnon tulevaisuuksia tarkastelemassa

Abstract

Tämän tutkimuksellisen kehittämistyön tavoitteena on tarkastella nuoriso- ja vapaa-ajanohjauksen (nuva) ammatillisen perustutkinnon koulutuksen ja työelämän tulevaisuuksia vuonna 2025. Kehittämistyö on tulevaisuudentutkimus ja se on toteutettu Delfoi-menetelmällä. Asiantuntijat Delfoi-paneelissa olivat tutkimuksen, kehittämisen, koulutuksen ja työelämän edustajia eri sektoreilta. Panelisteja oli yhteensä 41.

Kehittämistyön tietopohja rakentuu tulevaisuusväitteiden ympärille. Väitteissä tarkastellaan nuoriso- ja vapaa-ajanohjauksen ikä-, kohderyhmä- ja ohjauksen metelmämuutoksia, soveltuvuutta eri työtehtäviin, työn lähestymistapaa ja tutkintonimikkeen toimivuutta työn sisältöjen kuvaajana. Kehittämistyö luo ammattialalle näkökulmia ja pohjaa nuoriso- ja vapaa-ajanohjauksen perustutkinnon koulutuksen kehittämisestä ja vastaavuudesta työelämään. Kehittämistyötä voidaan hyödyntää sekä koulutuksen valtakunnallisessa kehittämisessä että koulutusorganisaatioiden omien opetussuunnitelmien kehittämisessä.

Nuoriso- ja vapaa-ajanohjaajien ammattitaitoa tarvitaan tulevaisuudessa. Työ nähdään edelleen enemmän ennalta ehkäisevänä kuin korjaavana, vaikkakin nuoriso- ja vapaa-ajanohjaajat tulevat tekemään yhä enemmän tulevaisuudessa töitä myös korjaavan työn parissa. Nuoriso- ja vapaa-ajanohjaajia pidetään menetelmäosaamisen asiantuntijoina. Kuitenkin ohjauksen menetelmät ja niiden luokittelu kaipaavat uudistamista. Uudet ehdotukset ohjauksen menetelmiin nousevat sosiaalisen elämän ja jaksamisen tukemiseen liittyvistä haasteista. Ohjaustyön kohderyhmämuutos tulee muuttumaan tulevaisuudessa väestörakenteen muutoksen myötä. Painopiste oletetaan pysyvän nuorissa, mutta monikulttuurisuus ja ikääntyvät tuovat lisää työsarkaa nuoriso- ja vapaa-ajanohjaajille. Varhaiskasvatustyö nähdään enemmän muiden alojen osaamisena, mutta nuoriso- ja vapaa-ajanohjaajien ryhmänohjauksellisella osaamisella olisi annettavaa myös varhaiskasvatuksen tehtäviin. Työikäisten ohjausosaaminen ei ole merkittävänä osa-alueena nuoriso- ja vapaa-ajanohjaajien työssä, vaikka sosiaalinen vahvistaminen, yhteisöllisyys ja osallisuus voisi tuoda lisäarvoa työttömien työnhakijoiden ohjaukseen sekä epätyypillisten työsuhteiden nivelvaiheisiin.

Tulevaisuuden ohjaus- ja kasvatusalan työtehtävissä tarvitaan sekä yhteisöpedagogeja että nuoriso- ja vapaa-ajanohjaajia. Ammatillisesta perustutkinnosta valmistuneiden vahvuutena on ryhmänohjaukselliset, kohtaamisen ja vuorovaikutuksen taidot. Yhteisöpedagogien vahvuutena puolestaan nähdään yksilöohjauksen, johtajuuden, kehittämistyön ja isojen kokonaisuuksien hallintataidot. Vaikka koulutukset sivuavat toisiansa, osaaminen on erilaista. Koulutusasteiden erot koulutuksessa tulisi säilyttää ja selkiyttää. Molempien koulutusten ei ole tarvetta vastata samoihin osaamistavoitteisiin.

Nuoriso- ja vapaa-ajanohjauksen perustutkinto kaipaa sisällöllistä kehittämistä. Tutkinto painottuu edelleen hyvin paljon nuorisotyöhön, mutta tulevaisuus haastaa laajentamaan kohderyhmäosaamista. Pelkästään nuorisotyöhön rakennettu opintopolku ei tue työllistymistä enää vuonna 2025. Tulevaisuuden työnteon ennakoinnin, lainsäädännön, koulutusrakenteiden ja -sisältöjen tulisi muodostaa polkuja, jotka työllistävät tarkoituksenmukaisesti. Nuoriso- ja vapaa-ajanohjauksen perustutkintoa suositellaan rakennettavaksi niin, että se erottuisi vahvemmin omaksi alakseen eikä se näin ollen rinnastuisi esimerkiksi lähihoitajatutkintoon. Nuoriso- ja vapaa-ajanohjaaja –tutkintonimikettä on myös uudistettava. On syytä pohtia vastaako nimike tulevaisuuden ammattia, tutkinnon kokonaissisältöä ja työnkuvaa, mikäli tulevaisuuden työtehtävät ovat muualla kuin nuorten vapaa-ajanohjauksessa.

Työn tilaajana toimii Humanistinen ammattikorkeakoulu.

This research development project’s aim is to peer into the future of the vocational qualification and work life of Youth and Leisure Instructors. The development project is a futures study, and was car-ried out by using the Delphi method. The Delphi Expert Panel consisted of 41 professionals of re-search, development, work life and education.

The knowledge base of the study is centered on Delphi arguments. The objective of the arguments is to examine the future by looking at changes in the work and education of Youth and Leisure Instruc-tors, specifically changes in the Youth and Leisure Instructors works’ age and target groups, methods of instruction, suitability to different tasks and the qualification title. This project creates perspectives for the development of the vocational qualification of Youth and Leisure Instruction and it’s compatibil-ity with work life. The project can be used to benefit both the national development of the Youth and Leisure Instructors education, as well as the education providers’ curriculums.

The skills and competences of Youth and Leisure Instructors will still be needed in the future. Even in the future, the work will be more of preventive than corrective. The Youth and Leisure Instructors are considered to be experts in using different instructional methods. The methods of instruction and their classifications are in need of renewal. The challenges in supporting the well-being and social partici-pation of clients bring forth new suggestions for instructional methods.

The target groups of Youth and Leisure Instructors’ work will change due to changes in the population structure. The focus will still remain with the youth, but cultural diversity and the elderly will bring more work to the instructors. Early childhood education is seen as being under the expertise of other fields. Despite this, Youth and Leisure Instructors’ know-how could have a lot to give to the work of early childhood education. The instruction of the working-age population is not a major part of the work of Youth and Leisure Instructors. However, with it’s focus on promoting civic engagement, sense of community and participation, the instructional methods could bring added value to for example guiding the unemployed jobseekers.

In the future, both Bachelors of Humanities and Youth and Leisure Instructors will be needed in the work of guidance and education. Although the studies are parallel in many aspects, the know-how and competences are distinct. The differences in educational levels should be maintained and clarified. Both trainings shouldn’t have to correspond to the same learning outcomes.

The vocational qualification of Youth and Leisure Instructors is in need of renewal. The degree is cur-rently focused on youth work, but the future to broaden the skills to a larger target group. A learning path built solely on youth work will not secure employment in 2025. This is why legislation, qualifica-tion structure, and learning outcomes should be formed in a way that promotes the employment of Youth and Leisure Instructors in the future. The recommendation is, that the vocational qualification of Youth and Leisure Instructors would be formed in a way that would distinguish it from other similar degrees, i.e. Practical Nursing. The qualification title should be renewed as well. It is relevant to ask, whether the current title will correlate to the Youth and Leisure Instructors work and education, if in the future, the work expands to other target groups and different types of tasks as well.

The subscriber of the research was Humak University of Applied Sciences.