Tolkning på finlandssvenskt teckenspråk : Självstudiematerial för teckenspråkstolkar

Abstract

Det finlandssvenska teckenspråket är ett av Finlands två officiella teckenspråk och antalet språkanvändare rör sig omkring 90 döva. Det finns alltså ett behov av tolkning på finlandssvenskt teckenspråk och tolkar som utför tolkningar på språket. Ändå har det inte ordnats någon svenskspråkig tolkutbildning i Finland under de senaste dryga 20 åren. Syftet med detta examensarbete var att ta reda på hurdant självstudiematerial som passar för teckenspråkstolkar som vill öva sig tolkning i finlandssvenskt teckenspråk. Produkten i examensarbetet är en plan för övningsmaterial.

Examensarbetet tillhör Humanistiska Yrkeshögskolans Livs-projekt som också var arbetets uppdragsgivare. Frågan i examensarbetet, hurdant läromedel passar teckenspråkstolkar för självstudier, har forskats genom att sätta sig in i tidigare forskning i ämnet samt att intervjua två teckenspråkstolkar med erfarenhet av tolkning på finlandssvenskt teckenspråk. Intervjuerna genomfördes som temaintervjuer, för att ta reda på tolkarnas önskemål och tankar om självstudiematerial. Tolkarnas svar ordnades enligt teman och baserat på dem och den tidigare forskningen i ämnet sammanställdes en sammanfattning om hurdant självstudiematerial för att öva sig tolkning på finlandssvenskt teckenspråk är rekommenderbart.

Resultaten av intervjuerna och sammanfattningen om självstudiematerialet finns i slutet av examensarbetet tillsammans med beskrivningen av produkten, planen för självstudiematerialet. På basen av planen är det lätt att producera materialet. Examensarbetet gjordes som ett beställningsarbete för Humaks Livs-projekt. Utöver det kan examensarbetet vara till nytta för teckenspråkstolkar som vill lära sig eller förbättra sina kunskaper i finlandssvenskt teckenspråk och tolkning i det och för alla som är intresserad av språket och vill få mer information om det.

The Finland-Swedish Sign Language is the other official sign language in Finland and has at the moment about 90 deaf users. So there is a need for interpretation in Finland-Swedish Sign Language, as well as interpreters that do those interpretations. However during the last a little over twenty years there has been no education for sign language interpreters in Swedish. The aim of this study was to examine what kind of self-study material would be suitable for sign language interpreters’ independent studies for Finland-Swedish sign language interpreting. The product made alongside with the study was a plan for the material.

This study is a part of Humak’s Livs-project, which also was the subscriber of the study. The topic of the thesis, i.e. what would be good self-study material for Finland-Swedish sign language interpreting, was studied by reading up on source literature and previous studies related to the topic, as well as interviewing two interpreters with experience of interpreting in Finland-Swedish sign language. The interviews were carried out as theme interviews, by examining interpreters’ thoughts and wishes about self-study material. The interpreters’ answers were organized under fitting themes, and based on them and previous studies related to the topic a summary was made about what would be recommendable self-study material for Finland-Swedish sign language interpreting.

The results of the interviews and the summary are presented at the end of the thesis, as well as the product that is the plan for one part of the material. Production of the self-study material will be easy to carry out on the basis of the plan. This thesis was made to order of Humak’s Livs-project, and furthermore it can be used by sign language interpreters interested in Finland-Swedish sign language and practicing interpreting in it, as well as anyone interested in the language and seeking information on it.

Suomenruotsalainen viittomakieli on toinen Suomessa käytetyistä viittomakielistä, ja kuuroja kielenkäyttäjiä on tällä hetkellä noin 90. Tarvetta tulkkaukselle suomenruotsalaisella viittomakielellä siis löytyy, samoin kuin tulkkeja jotka näitä tulkkauksia tekevät. Viimeisen reilun 20 vuoden aikana ei Suomessa kuitenkaan ole järjestetty ruotsinkielistä tulkkikoulutusta. Tämän opinnäytetyön tavoitteena oli selvittää, millainen opiskelumateriaali sopisi viittomakielentulkeille itseopiskeluun suomenruotsalaisen viittomakielen tulkkausta varten. Opinnäytetyön produktina tuotettiin suunnitelma materiaalin toteuttamiseen.

Opinnäytetyö kuuluu Humakin Livs-hankkeeseen, joka on myös opinnäytetyön tilaaja. Opinnäytetyön aihetta, eli millaista hyvä itseopiskelumateriaali suomenruotsalaisen viittomakielen tulkkaukseen olisi, tutkittiin perehtymällä lähdekirjallisuuteen ja aiheeseen liittyviin opinnäytetöihin, sekä haastattelemalla kahta tulkkia, joilla on kokemusta suomenruotsalaisella viittomakielellä tulkkauksesta. Haastattelut toteutettiin teemahaastatteluina, selvittäen tulkkien ajatuksia ja toiveita itsenäisestä harjoittelumateriaalista. Haastatteluissa saadut vastaukset teemoiteltiin, ja niiden sekä aiheesta tehdyn aiemman tutkimuksen perusteella laadittiin yhteenveto siitä, millainen itseopiskelumateriaali on suositeltavaa suomenruotsalaisen viittomakielen tulkkauksen harjoitteluun.

Haastattelujen tulokset ja yhteenveto esitellään opinnäytetyön loppupuolella, samoin kuin opinnäytetyön produkti, materiaalin suunnitelma. Sen pohjalta on myöhemmin helppo toteuttaa itseopiskelumateriaalin tuottaminen. Opinnäytetyö tehtiin tilaustyönä Humakin Livs-projektille, minkä lisäksi sitä voivat hyödyntää suomenruotsalaisesta viittomakielestä ja sen tulkkauksen harjoittelusta kiinnostuneet tulkit, sekä kaikki muut kielestä kiinnostuneet ja siitä lisää tietoa haluavat.