Kuurosokean asiakkaan apuvälineet kommunikaation ja tulkkauksen aikana : Kuvallinen artikkeli

Abstract

Opinnäytetyön tavoitteena oli selvittää, millaisia apuvälineitä kuurosokealla asiakkaalla on käytössään tulkkaustilanteissa ja millaisia apuvälineitä tulkki saattaa työssään kohdata. Lisäksi työssä on selvitetty kohokarttojen ja pienoismallien roolia tulkkaustilanteissa ja sitä, miten niitä voitaisiin tulevaisuudessa hyödyntää. Opinnäytetyön tilaajana toimi Suomen Kuurosokeat ry ja työelämäohjaajana Suomen Kuurosokeat ry:n kommunikaatiopäällikkö KT Riitta Lahtinen. Tutkimusmenetelminä käytettiin havainnointia ja haastattelua. Haastatteluihin osallistua yhteensä seitsemän henkilöä, joista neljä oli kuulonäkövammaisia ja kolme näkövammaisia henkilöitä. Tutkimus oli laadullinen eli kvalitatiivinen tutkimus.

Työ on toteutettu kuvallisena artikkelina, joka on nähtävissä työn lopusta liitteistä. Artikkeliin on kerätty havainnoinnin ja haastattelun pohjalta apuvälineitä, joita kuurosokealla asiakkaalla on käytössään tulkkaustilanteessa, joko tukemaan tulkkauksen eri osa-alueita tai mahdollistamaan yhden tai useamman osa-alueen. Tulkkauksen osa-alueiksi on määritelty tulkkaus/kommunikointi, opastus ja kuvailu. Jokaisen tekstiselitteen alta löytyy kuva mainitusta apuvälineestä. Joistakin apuvälineistä on useita kuvia, ja jotkin kuvat sisältävät useita samantyyppisiä apuvälineitä.

Apuväline tarkoittaa tässä työssä esinettä, joka tukee, mahdollistaa tai ylläpitää asiakkaan itsenäisyyttä ja osallistumista silloin, kun asiakkaan kunto on vamman tai sairauden takia heikentynyt. Opinnäytetyö ei tutki tulkin, avustajan tai opaskoiran roolia kuurosokean toimintaa tukevina tai mahdollistavina tekijöinä.

Opinnäytetyötä voivat hyödyntää niin kuurosokeiden kanssa työskentelevät tulkit kuin muutkin kuurosokeusalalla työskentelevät henkilöt sekä tulkkausalan opiskelijat. Opinnäytetyötä tehdessä kävi ilmi, että asiakkailla on tarve käyttää apuvälineitään myös tulkkauksen aikana useista eri syistä ja siksi viittomakielentulkin olisi hyvä tietää niiden käytöstä. Haastateltavat ovat vastanneet, että ainakin tilan antaminen välineen käytölle olisi suotavaa silloinkin, kun se ei ole välttämätöntä mutta asiakas haluaa näin tehdä. Tämä tukee asiakkaan itsenäisyyttä ja itsemääräämisoikeutta ja lisää parhaimmillaan asiakastyytyväisyyttä.

The purpose of this thesis was to find out, what kind of equipment do a deafblind client has in use in a interpretation situations and what kind of equipment an interepeter can encounter. Additionally the thesis has clarified what purpose the tactile maps and scale models have in an interpreted situation and how they will be benefited in the future. The subscriber of the thesis has been The Finnish Deafblind Association and as a mentor the communication manager, PhD Riitta Lahtinen. The research method that was used was observation and interview. I have interviewed seven people, the group consisted of four visually and hearing impaired and three visually impaired. The research was gualita-tive.

The thesis has been put in a practise as a pictorial article, that can be found in the end of this work as an attachment. In an article I have gathered equipment based on observation and interviews. Those equipments can be used either to support different aspects of interpretation or to enable one or several of those aspects. Aspects of interpretation has been determined as interpretation/communication, guidance and description. Under every textdescription there is a picture of the mentioned equipment. There can also be found several pictures of the same object and some of the pictures can include similar equipment.

Equipment means in this thesis a object, which supports, allows or maintains the customers independence and ability to participate when the condition of the customer is weakened because of the injury or illness. This thesis does not study the role of a sign language interpreter, assistant or a guide dog for the deafblind.

The thesis can be used by the interpreters who work with the deafblind or the students who study as an interpreter and every other who work with the deafblind. While doing the thesis it became clear that customers have a need to use their equipment during the interpretation for several reasons and that is the reason why an interpreter must have the knowlegde of their useage. Interviewees has responced that there should be space to use the equipment not only when it´s needed but if the customer want to do so. This supports clients independency and self-determination, it also increases the customers satisfaction.