Kotikulma tyttöjen kohtaamispaikkana : 11–15 -vuotiaiden tyttöjen kerhotoimintamallin kehittäminen Kuopion Setlementti Puijola ry:n asukastuvalle

Abstract

Ryhmätoiminta tukee monia nuoria oman minäkäsityksen kehittymisessä ja vahvistaa yhteenkuuluvuuden tunnetta oman kodin ulkopuolella. Ryhmätoiminta on yksi tapa päästä toimimaan yhdessä muiden nuorten parissa ja sitä kautta rakentaa omaa sosiaalista maailmaa ja saada ystävyyssuhteita. Ryhmätoiminnan kautta nuoret oppivat toisiltaan paljon, minkä vuoksi myös eri kulttuuritaustoista tulevien nuorten kohtaamisia kantasuomalaisten kanssa tulisi lisätä vapaa-ajan harrastetoiminnassa, sillä ryhmän hyväksyntä lisää nuoren rohkeutta sekä vaikuttaa positiivisesti nuoren itsetuntoon.

Opinnäytetyöni tavoitteena oli suunnitella ja toteuttaa kerhotoimintaa minkä kautta tuli kerätä kehittämisideoita ja tarkkailla miten kerhotoiminta vaikuttaa kohderyhmän arkeen. Kehittämisprosessi sai alkunsa Kuopion Setlementti Puijola ry:n toiveesta selvittää nykyisten tai uusien kävijöiden näkemyksiä lähiötyön kehittämiseksi, minkä pohjalta ryhdyin toteuttamaan kerhotoimintaa uudelle kohderyhmälle. Kerhotoiminta toteutettiin keväällä 2016. Kohderyhmä muodostui 11–15 -vuotiaista eri kulttuuritaustan omaavista tytöistä. Kerhotoiminta toteutettiin tyttöjen toiveista lähtöisin ja osallistuminen oli kaikille vapaaehtoista. Aloittamani kerhotoiminnan kautta kehittyi Kuopion Setlementti Puijola ry:lle uusi kerhotoimintamalli lähiössä toteutettavaan tyttötyöhön, minkä jatkuvuudesta otti vetovastuun Kuopion Tyttöjen Talo.

Kerhotoiminnan tarkoituksena oli mahdollistaa tytöille monipuolinen toimintaympäristö, minkä johdosta kerhokertojen sisältö vaihteli viikosta toiseen. Kerhotoiminnan kautta huomasin, että tyttöjen toiveista ja tarpeista toteutettu kerhotoiminta herätti tyttöjen mielenkiinnon. Kerhotoimintaan oli mukavampi sitoutua, sillä se ei ollut kenellekään pakollista ja sen kautta tarjoutui uusi ja ilmainen harrastusmahdollisuus oman kodin ja koulun läheisyydessä.

Tytöt kirjasivat kerhotoiminnan aikana myös omia kehittämistoiveita siitä, miten Kuopion Setlementti Puijola ry voisi kehittää tytöille suunnattua ryhmätoimintaa lähiöissä. Kehittämisideoiden kautta kulttuuri ja liikunta nousivat kaikkein suurimpaan suosioon, minkä pohjalta tuon raportissa esille, miten tytöille suunnattua toimintaa voisi lähteä kehittämään, jotta se vastaisi tyttöjen tarpeita ja toiveita. Lopuksi vielä pohdin kehittämisprosessin ajankohtaisuutta ja sen merkitystä työelämän näkökulmasta. Lisäksi tuon esille, miten kehittämisprosessi vaikutti oman ammatillisen osaamisen kehittymiseen.

Group activity supports many young people in the development of their self-image and strengthens their sense of solidarity outside their homes. Group activity is one way to connect with other young people and build their own social world and get new friends. Young people learn lots from each other in group activities which is why young people from different backgrounds should encounter with Finnish young people because the approval of the group gives more courage as well as it has a positive effect on young people’s self-esteem.

The aim of this thesis was to plan and implement club activity through which my intention was to collect improvement ideas and observe how the club activities affect the target group. The development process began with the Kuopion Setlementti Puijola ry’s wish to find out the views of existing or new visitors on how to develop suburban. Those views created the base from where I began to implement club activity for a new target group. The club activity was conducted in the spring of 2016. The target group consisted of 11–15-year-old girls from different cultural backgrounds. Group activity was based on the girls’ wishes and participation was voluntary for all. The club activity which I started in Kuopion Setlementti Puijola ry was eventually developed as a new club in the suburbs for girls, which is now lead by Kuopion Tyttöjen Talo.

The idea of the club activity was to enable a versatile operational environment for girls with the result that the program of the club varied from week to week. Through the club activity I noticed that the club activities which was executed based on girls’ wishes and needs aroused girls’ interest. It was nicer to commit themselves for club activities because it was not mandatory for anyone and with the help of the group offered a new and free hobby that was close to home and school.

The girls also recorded their own development aspirations during club activities regarding how the Kuopion Setlementti Puijola ry could develop club activities for girls in suburbs. Among the development ideas culture and sports were the most popular ones. In conclusions, I reflect how topical the development process and its’ importance for the working life. In addition, I ponder how the development process influenced my own professional development.