”Aika vaikeaa mennä maskin taakse” – Välineitä globaalikasvatustoiminnan laadunhallintaan Rauhankoulussa

Abstract

Opinnäyte tarkastelee Rauhankoulun globaalikasvatustoiminnan laatua. Rauhankoulu on vuonna 1998 perustettu Suomen Rauhanliiton toimintamuoto, joka tarjoaa kouluille globaalikasvatuksen toimintakokonaisuuksia, koulutusta kasvatusalan ammattilaisille sekä kehittää pedagogisia menetelmiä.

Opinnäytteen tarkoituksena on jäsentää ja selkiyttää Rauhankoulun globaalikasvatustoiminnan laadunhallinnan kokonaisuutta. Tavoitteina oli tunnistaa ja nimetä Rauhankoulun globaalikasvatustoiminnan laatutekijöitä, asettaa laatukriteereitä sekä tehdä näkyväksi Rauhankoulun organisaatiossa olevaa hiljaista tietoa. Tutkimuksellisen kehittämistyön myötä haluttiin löytää konkreettisia toimenpide-ehdotuksia Rauhankoulun globaalikasvatustoiminnan laadunhallinnan kehittämiseksi.

Opinnäyte on tutkimuksellinen kehittämistyö, joka mukailee toimintatutkimuksen lähestymistapaa. Aineistonkeruumenetelminä käytettiin osallistuvaa havainnointia ja yhteisöllistä pajatyöskentelyä. Tässä tutkimuksellisessa kehittämistyössä globaalikasvatustoiminnan laatua lähestytään Rauhankoulun toimijoiden näkökulmasta. Pajatyöskentelyyn osallistuneet Rauhankoulun toimijat ovat pääasiassa opetus- ja kasvatusalan ammattilaisia, jotka toteuttavat globaalikasvatusta työssään. Kehittämistyön keskeinen tietoperusta rakentuu laadun teorioista ja postkolonialistiseen teoriaan pohjaavasta kriittisen globaalikasvatuksen teoriasta.

Kehittämistyön kannalta tärkeimmät tulokset liittyvät globaalikasvatustoiminnan laadun osa-alueisiin. Havainnointiaineiston analyysin kautta johdetut Rauhankoulun globaalikasvatustoiminnan laatutekijät ovat globaalikasvatuksen tavoitteellisuus, tavoitteiden läpinäkyvyys ja reflektio, tiedon ja kuvitelman erottaminen, tarinallisuus tietojen kerronnassa, yhteistyö järjestön toimijoiden ja opettajien välillä, sekä ohjaajien välinen vertaisoppiminen. Rauhankoulun toimijoiden näkökulmasta nimetyt globaalikasvatuksen laadun osa-alueet ovat samansuuntaisia havainnointiaineiston analyysin kautta saatujen tulosten kanssa. Laadun osa-alueiksi Rauhankoulun toimijoiden näkökulmasta nimettiin yhteisöllinen kehittäminen, tavoitteellisuus, yhteistyö, ajankohtaisuus ja oppilaslähtöisyys sekä tarkoitukseen sopivat työtavat.

Kehittämistyön tuotoksina syntyivät Rauhankoulun laadunhallinnan organisoinnin malli, laatukortit välineeksi organisaation sisäiseen arviointiin sekä kehittämisehdotukset vertaispalautteen ja opettajayhteistyön käytänteiden selkiyttämiseen. Laadunhallinnan organisoinnin tavoitteena on Rauhankoulun globaalikasvatustoiminnan jatkuva kehittäminen, seuranta- ja arviointitiedon tuottaminen toiminnan ohjaamiseen sekä hyvien käytänteiden tunnistaminen ja levittäminen.

Kehittämistyön tuloksina luodut tuotokset, laadunhallinnan malli ja toimenpide-ehdotukset, on tehty Rauhankoulun globaalikasvatustoimintaan. Niitä voi soveltaen hyödyntää järjestötyön kentällä laajemmin. Opinnäytteen antamasta tiedosta ja kehittämistyön prosessin kuvauksesta voivat hyötyä alan ammattilaiset, globaalikasvatuskentän toimijat ja järjestöt, jotka toteuttavat globaalikasvatusta tai tekevät yhteistyötä koulujen tai muiden oppilaitosten kanssa.

Työn tilaajana toimi Suomen Rauhanliitto – Finlands Fredsförbund ry.

This Master’s Thesis examines the quality of global education at Peace School. Peace School, established in 1998, is maintained by the Peace Union of Finland. Peace School provides activity programs of global education for schools, trainings for educational professionals and develops pedagogical methods.

The purpose of this thesis was to create a structure for and clarify the overall quality management of the global education implemented by Peace School. The objectives were to identify the quality factors in global education at Peace School, set quality criteria as well as make visible the tacit knowledge in the organisation of Peace School. This research development project’s aim was to find concrete proposals for action in developing the quality management at Peace School.

This thesis is a research development project which adapts the action research approach. The data collection methods included participant observation and a community-based workshop. In this research development project, the quality of global education is examined from the perspective of Peace School’s actors, who are mainly professional educators implementing global education in their work. The knowledge base of the study is based on the theories of quality and postcolonial perspectives on global education, especially the approach of critical global citizenship education.

The main results of the research development are related to the elements of quality of global education. Through the analysis of the observation data the quality criteria of Peace School’s global education were indicated as goal orientation in global education, transparency and reflection of the goals, identification of the difference between knowledge and fiction, a narrative approach in dissemination of information, cooperation between the actors of the NGO and teachers, and peer learning of Peace School facilitators. The indicated quality criteria were in line with the elements named in the community-based workshop. The elements of quality named from the perspective of Peace School’s actors were community-based orientation for development, goal orientation, cooperation, up-to-date and student-centred learning, as well as appropriate working methods.

The outcomes of the research development project are a model for quality management of Peace School, quality cards that were created as tools for internal evaluation, proposals for practices in peer feedback and for the clarification of practices in collaboration between the NGO and schools. The aim of quality management is continued development of global education, the production of information for monitoring and evaluation, as well as the identification of best practices and dissemination of information.

The results of this development project, the model for quality management and the proposals for action were created for Peace School. The results may be applied more broadly in the field of NGO work. The thesis can be useful for professionals and NGOs facilitating global education or cooperating with schools or other educational institutions.

This study was commissioned by the Peace Union of Finland.