Puhevammaisten tulkkina uuden äärellä : Kestävä kehitys puhevammaisten tulkin jatko- ja täydennyskoulutuksen suunnan näyttäjänä

Abstract

Kestävän kehityksen ideologian mukaisesti koulutusta tulee kehittää suuntaan, jolla varmistetaan kaiken hyvän säilyminen, mikä voidaan säästää seuraaville sukupolville. Opetusministeriö on vuonna 2006 julkaissut kestävän kehityksen kansallisen strategian ”kestävän kehityksen edistäminen koulutuksessa”, jonka tavoite on kestävän kehityksen ideologian sisällyttäminen kaikkeen opetukseen ja opetussuunni-telmiin kaikilla koulutusasteilla. Kestävän kehityksen integroiminen osaksi opetusta edellyttää tarkaste-lunäkökulman muuttamista ja kestävän kehityksen sisäistämistä niin opiskelijoilta kuin kouluttajilta.

Tämä opinnäytetyö tarkastelee puhevammaisuutta ilmiönä viittomakielialan tulkkikouluttajan näkökulmasta. Tavoitteena on selvittää, mitä eroavaisuuksia ja yhtäläisyyksiä viittomakielen tulkin ja puhevammaisten tulkin työhön sisältyy sekä niistä nousevia tarpeita suunnitella puhetulkin jatko- ja täydennyskoulutusta Humanistisessa ammattikorkeakoulussa. Puhevammaisten tulkin jatko- ja täydennyskoulutusta lähestytään työssä kestävän kehityksen pedagogisen mallin näkökulmasta. Tavoitteeksi muodostui tarjota tilaajalle esitys jatko- ja täydennyskoulutuksen sisällöstä Humanistisessa ammattikorkeakoulussa järjestettäville opinnoille. Opinnäytetyön tilaaja on Humanistinen ammattikorkeakoulu.

Tutkimus toteutettiin kvalitatiivisena eli laadullisena tutkimuksena ja tutkimusmenetelmänä käytettiin ryhmähaastattelua. Tutkimusta varten haastateltiin yhteensä kuutta tulkkia, joista viisi osallistui ryhmähaastatteluun ja yksi viittomakielen ja puhevammaisten tulkki, joka vastasi sähköiseen kyselylomakkeeseen. Ryhmähaastattelussa mukana olleista haastateltavista kolme oli sekä puhevammaisten että viittomakielen tulkkeja, yksi puhevammaisten tulkki ja yksi viittomakielen tulkki ja yksi viittomakielen tulkki, joka vastaajista toimi esimiehenä puhevammaisten sekä viittomakielen tulkeille. Haastateltavilla oli yli kymmenen vuoden kokemus tulkkausalalta.

Tämän opinnäytetyön tuloksina voidaan pitää sitä, että viittomakielen tulkin ja puhevammaisten tulkin työn yhtäläisyyksinä nähtiin ammattirooli ja etiikka sekä vuorovaikutus tulkkauksen edistäjänä. Viittomakielen tulkin ja puhevammaisten tulkin työn eroavaisuuksina nähtiin koulutustaso ja – sisältö sekä käytetyt tulkkausmenetelmät. Opinnäytetyön tutkimustulosten pohjalta voidaan ajatella, että viittomakielen tulkit hyötyisivät puhevammaisten tulkkauksessa käytettävistä menetelmistä ja päinvastoin. Tu-loksena voidaan pitää myös ehdotusmallia jatko- ja täydennyskoulutuksen kehittämiselle.

Opinnäytetyön aihe on ajankohtainen tulkkausalan ja tulkin työn muuttuessa. Työ on tärkeä, sillä työ painottuu käsittelemään puhevammaisten tulkkausta, jota on tutkittu vähän. Opinnäytetyöllä on pyritty kehittämään korkeakoulutasoista puhevammaisten tulkin jatko- ja täydennyskoulutusta vastaamaan työelämän tarpeisiin. Opinnäytetyössä on testattu kestävän kehityksen pedagogista mallia, joka on luotu ammattikorkeakoulutasoisen koulutuksen kehittämiseksi.

By the ideology of sustainable development, education should be evolved towards insuring the survival of all the good that we can save to the future generations. The Ministry of Education and Culture published in 2006 the national strategy for sustainable development, “Advancing sustainable development in education”, with the goal of including the ideology of sustainable development in all education and all curriculums, in all levels of education. Integrating sustaina-ble development as part of education requires changing of your point of view and internalizing from both students and educators.

This thesis considers speaking disablement as a phenomenon from a point of view of a trainer for sign language interpreters. The goal was to find out what differences and similarities interpreter for sign language and speaking interpreter have and the needs found from those to plan the further- and updating education of speaking interpreters in Humak university of applied sciences (Humak). The further- and updating educations of speaking interpreters were ap-proached from the point of view of working pedagogic model of sustainable development. The goal was formed to also to offer the client a presentation of the contents of the studies of further- and updating educations in Humak. The client of the thesis was Humak.

The thesis was done as a qualitative thesis, and the method was group interviewing. Total of 6 interpreters were interviewed for the thesis, five of whom participated in group interview, and one who answered by electronic questionnaire. Of the interviewed, three were both speaking disabled’s and sign language interpreters, one was speaking disabled’s interpreter, one was sign language interpreter, and one was manager for both. All the interviewed had years of experience on interpreting.

The results of this thesis can be considered the concrete suggestion of developing further- and updating education. Also the differences of being interpreter of sign language or speaking disabled were seen as level of education and contents of it, also the methods of interpreting. The similarities for works of sign language interpreter and speaking disabled’s interpreter were seen to be professional role and ethics, along with interaction in advancing interpreting. Based on the results of the thesis, it can be seen, that sign language interpreters could benefit from methods used in speaking disabled’s interpreting, and vice versa.

The topic of the thesis is current with changing of the interpreting field, and the work of individual interpreters. The thesis is important, because it focuses on studying interpreting for speaking disabled, which is studied only a little. Thesis aims developing academic level further- and updating educations of interpreters of speaking disabled for the uses of working life. Thesis has tested the pedagogic model of sustainable development, which is created for developing polytechnic level of education.