Vapaaehtoinen esimies? : Luottamushenkilöiden ja työntekijöiden yhteistyön kehittäminen järjestöissä.
Peltonen, Riikka (2016)
Peltonen, Riikka
Humanistinen ammattikorkeakoulu
2016
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2016112817834
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2016112817834
Tiivistelmä
Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli selvittää luottamushenkilöiden ja työntekijöiden välisen yhteistyön suurimpia haasteita ja luoda työskentelymenetelmä, jonka avulla yhteistyö lähtee käyntiin mahdollisimman sujuvasti. Työn tilaaja oli Turun Seudun Seta ry.
Suomessa on yli 138 000 järjestöä, joissa työskentelee tuhansia ihmisiä. Työnantajina järjestöt ovat erityisluontoisia, koska työnantajan edustajana ja työntekijöiden esimiehenä toimii järjestön hallitus. Monissa tapauksissa hallitukseen valitaan tavallisia ihmisiä, joilla on vähän tai ei lainkaan kokemusta esimiehenä toimimisesta. Hallitus saattaa lisäksi vaihtua vuosittain. Tämä saattaa aiheuttaa ongelmia luottamushenkilöiden ja työntekijöiden yhteistyöhön, ja luoda haasteellisen työympäristön kaikille osapuolille.
Opinnäytetyössä on käytetty menetelminä Webropol-kyselyä ja haastatteluita. Kysely lähetettiin yhteensä 63 järjestön luottamushenkilölle ja työntekijälle eri puolilla Suomea. Vastaanottajat valittiin satunnaisesti ja he edustivat eri kokoisia järjestöjä, jotka toimivat useilla eri toimialoilla. Haastattelut olivat strukturoimattomia haastatteluita.
Kyselyn tulokset osoittivat, että suurimpia ongelmia luottamushenkilöiden ja työntekijöiden välisessä yhteistyössä ovat kommunikaatio, tietoisuus järjestössä tehtävästä työstä, roolien epäselvyys ja urautuneet toimintatavat. Samat asiat toistuivat sekä luottamushenkilöiden että työntekijöiden vastauksissa, vaikka näkökulma oli erilainen. Toimijoiden välille ei ehdi muodostua hyvää luottamussuhdetta, kun henkilöt vaihtuvat usein eivätkä roolit ole selkeitä.
Opinnäytetyössä luotiin kuusivaiheinen työskentelymenetelmä, joka keskittyy kyselyn ja haastatteluiden kautta esille nousseiden ongelmien helpottamiseen heti yhteistyön alkuvaiheessa. Menetelmää on tarkoitus käyttää hallituksen kauden alkaessa. Sen avulla osallistujat tutustuvat järjestön työtehtäviin ja määrittelevät yhdessä, mitkä työtehtävät kuuluvat eri toimijoille. Lisäksi sovitaan yhdessä, mitä kommunikaatiokanavia käytetään, kenelle toimijat raportoivat työstään ja kehen otetaan yhteyttä ongelmatilanteissa. Seurannan varmistamiseksi voidaan sopia myös toinen tapaaminen muutaman kuukauden päähän, jolloin voidaan tarkastella, ovatko asiat edenneet yhdessä tehdyn suunnitelman mukaisesti ja tarvitseeko työtä jakaa tasaisemmin.
Opinnäytetyön tuloksena syntynyt työskentelymenetelmä auttaa järjestöjen luottamushenkilöiden ja työntekijöiden yhteistyön alkuun positiivisessa hengessä. Lisäksi opinnäytetyö tuo tähän yhteistyöhön uutta näkökulmaa keskittymällä siihen käytännön tasolla oikeuksien ja velvollisuuksien sijaan.
Suomessa on yli 138 000 järjestöä, joissa työskentelee tuhansia ihmisiä. Työnantajina järjestöt ovat erityisluontoisia, koska työnantajan edustajana ja työntekijöiden esimiehenä toimii järjestön hallitus. Monissa tapauksissa hallitukseen valitaan tavallisia ihmisiä, joilla on vähän tai ei lainkaan kokemusta esimiehenä toimimisesta. Hallitus saattaa lisäksi vaihtua vuosittain. Tämä saattaa aiheuttaa ongelmia luottamushenkilöiden ja työntekijöiden yhteistyöhön, ja luoda haasteellisen työympäristön kaikille osapuolille.
Opinnäytetyössä on käytetty menetelminä Webropol-kyselyä ja haastatteluita. Kysely lähetettiin yhteensä 63 järjestön luottamushenkilölle ja työntekijälle eri puolilla Suomea. Vastaanottajat valittiin satunnaisesti ja he edustivat eri kokoisia järjestöjä, jotka toimivat useilla eri toimialoilla. Haastattelut olivat strukturoimattomia haastatteluita.
Kyselyn tulokset osoittivat, että suurimpia ongelmia luottamushenkilöiden ja työntekijöiden välisessä yhteistyössä ovat kommunikaatio, tietoisuus järjestössä tehtävästä työstä, roolien epäselvyys ja urautuneet toimintatavat. Samat asiat toistuivat sekä luottamushenkilöiden että työntekijöiden vastauksissa, vaikka näkökulma oli erilainen. Toimijoiden välille ei ehdi muodostua hyvää luottamussuhdetta, kun henkilöt vaihtuvat usein eivätkä roolit ole selkeitä.
Opinnäytetyössä luotiin kuusivaiheinen työskentelymenetelmä, joka keskittyy kyselyn ja haastatteluiden kautta esille nousseiden ongelmien helpottamiseen heti yhteistyön alkuvaiheessa. Menetelmää on tarkoitus käyttää hallituksen kauden alkaessa. Sen avulla osallistujat tutustuvat järjestön työtehtäviin ja määrittelevät yhdessä, mitkä työtehtävät kuuluvat eri toimijoille. Lisäksi sovitaan yhdessä, mitä kommunikaatiokanavia käytetään, kenelle toimijat raportoivat työstään ja kehen otetaan yhteyttä ongelmatilanteissa. Seurannan varmistamiseksi voidaan sopia myös toinen tapaaminen muutaman kuukauden päähän, jolloin voidaan tarkastella, ovatko asiat edenneet yhdessä tehdyn suunnitelman mukaisesti ja tarvitseeko työtä jakaa tasaisemmin.
Opinnäytetyön tuloksena syntynyt työskentelymenetelmä auttaa järjestöjen luottamushenkilöiden ja työntekijöiden yhteistyön alkuun positiivisessa hengessä. Lisäksi opinnäytetyö tuo tähän yhteistyöhön uutta näkökulmaa keskittymällä siihen käytännön tasolla oikeuksien ja velvollisuuksien sijaan.