Turun seudun ruoka-avun kehittämistyö : Ruoka-aputoiminnan nykytilasta ja tulevaisuudesta
Rosten, Janina (2016)
Rosten, Janina
Humanistinen ammattikorkeakoulu
2016
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2016112918009
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2016112918009
Tiivistelmä
Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli selvittää hävikkiruokaa jakavan ruoka-apukentän nykytilaa ja sen mahdollisia kehittymismahdollisuuksia Turun seudulla. Ruoka-apu on laajasti vapaaehtoisvoimin tehtävää auttamistyötä, jonka palvelua arvioidaan käyttävän yli 20 000 Suomessa asuvaa. Toiminnan vuosittaisesta kävijämäärien kasvusta johtuen yhä useampi järjestö kohtaa haasteita muun muassa rahoituksen sekä työn ammattimaisuuden vaateiden suhteen. Työn ajankohtaisuudesta viestii laaja yhteiskunnallinen keskustelu, joka kohdistuu laaja-alaisesti ruokahävikkiin, kristilliseen ruoka-apukenttään, leipäjonoihin ja viime kädessä hyvinvointivaltiomme rakenteisiin.
Kehittämistyö on laadullinen tutkimus, jossa aineistonkeruumenetelminä käytettiin teemahaastattelua sekä verkostopalaverissa käytyjen keskustelujen sekä yksilötehtävien taltiointia. Turun ruoka-apukentästä haastateltiin kolme suurinta toimijaa, joiden toimintaan nivoutuu oleellinen osa seudun ruoka-avusta. Verkostopalaveri toteutti kehittämistyön tekijän näkemystä tilanteeseen sopivasta kes-kustelutilaisuudesta ja siitä, mitä paikallinen ruoka-apukenttä tarvitsee kehittyäkseen; tiedon jakamista, verkostoitumista sekä yksittäisten, ruoka-apukenttää koskevien näkökulmien, ns. hiljaisen tiedon näky-väksi tekemistä.
Kehittämistyön ideana oli saattaa Turun seudulla toimivat ruoka-aputoimijat keskustelemaan työn haasteista, toimivista käytännöistä sekä tulevaisuudesta. Huhtikuussa 2016 järjestetty verkostopalaveri piti sisällään puheosuuksia, joiden jälkeen päivä jatkui verkostokeskusteluilla. Niiden aiheiksi nousivat Nordic Food Redistribution Projektista nousseiden tuloksien viitoittamia aihealueita, kuten varastointi, logistiikka, lainsäädäntö ja yhteistyö. Työn suunnittelu toteutettiin yhdessä Luonnonvarakeskuksen tutkija Kirsi Silvennoisen kanssa, joka toimii edellä mainitun projektin Suomen edustajana sekä tämän kehittämistyön ohjaajana/yhteistyötahona.
Kehittämistyön tulokset osoittavat paikallisia toimivia käytäntöjä, mutta myös useita ongelmakohtia. Ammatillisen työn kehittymiseksi ruoka-aputoiminta tarvitsee perustoimintaansa tukea, ilman sitä toi-minnan ei ole mahdollista kasvaa edelleen. Laaja-alaiseen yhteistyöhön positiivisesti suhtautuva ruoka-apukenttä on valmis kehittymään, jos se mahdollistetaan esimerkiksi jatkuvaluonteisen rahoituksen avulla. Parhaiten ruoka-aputoiminnan kehittyminen mahdollistuisi kunnan laajemmalla osallisuudella. Kehittämisehdotukset ottavat huomioon saadut tulokset, joiden pohjalta työn tekijä tuo esiin Turun seudun kontekstiin sopivia toimintaehdotuksia. Vaikka ehdotukset kohdistuvat paikalliseen ruoka-aputoimintaan, ovat sen sisältämät elementit myös kansallisia.
Kehittämistyö on laadullinen tutkimus, jossa aineistonkeruumenetelminä käytettiin teemahaastattelua sekä verkostopalaverissa käytyjen keskustelujen sekä yksilötehtävien taltiointia. Turun ruoka-apukentästä haastateltiin kolme suurinta toimijaa, joiden toimintaan nivoutuu oleellinen osa seudun ruoka-avusta. Verkostopalaveri toteutti kehittämistyön tekijän näkemystä tilanteeseen sopivasta kes-kustelutilaisuudesta ja siitä, mitä paikallinen ruoka-apukenttä tarvitsee kehittyäkseen; tiedon jakamista, verkostoitumista sekä yksittäisten, ruoka-apukenttää koskevien näkökulmien, ns. hiljaisen tiedon näky-väksi tekemistä.
Kehittämistyön ideana oli saattaa Turun seudulla toimivat ruoka-aputoimijat keskustelemaan työn haasteista, toimivista käytännöistä sekä tulevaisuudesta. Huhtikuussa 2016 järjestetty verkostopalaveri piti sisällään puheosuuksia, joiden jälkeen päivä jatkui verkostokeskusteluilla. Niiden aiheiksi nousivat Nordic Food Redistribution Projektista nousseiden tuloksien viitoittamia aihealueita, kuten varastointi, logistiikka, lainsäädäntö ja yhteistyö. Työn suunnittelu toteutettiin yhdessä Luonnonvarakeskuksen tutkija Kirsi Silvennoisen kanssa, joka toimii edellä mainitun projektin Suomen edustajana sekä tämän kehittämistyön ohjaajana/yhteistyötahona.
Kehittämistyön tulokset osoittavat paikallisia toimivia käytäntöjä, mutta myös useita ongelmakohtia. Ammatillisen työn kehittymiseksi ruoka-aputoiminta tarvitsee perustoimintaansa tukea, ilman sitä toi-minnan ei ole mahdollista kasvaa edelleen. Laaja-alaiseen yhteistyöhön positiivisesti suhtautuva ruoka-apukenttä on valmis kehittymään, jos se mahdollistetaan esimerkiksi jatkuvaluonteisen rahoituksen avulla. Parhaiten ruoka-aputoiminnan kehittyminen mahdollistuisi kunnan laajemmalla osallisuudella. Kehittämisehdotukset ottavat huomioon saadut tulokset, joiden pohjalta työn tekijä tuo esiin Turun seudun kontekstiin sopivia toimintaehdotuksia. Vaikka ehdotukset kohdistuvat paikalliseen ruoka-aputoimintaan, ovat sen sisältämät elementit myös kansallisia.