Kohti vähähiilistä matkailua Etelä-Savossa
Koivula, Eeva; Siiskonen, Timo (2016)
Koivula, Eeva
Siiskonen, Timo
Mikkelin ammattikorkeakoulu
2016
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:ISBN:978-951-588-559-3
https://urn.fi/URN:ISBN:978-951-588-559-3
Tiivistelmä
Raportissa esitetään VÄHIMAT - Kohti vähähiilistä matkailua Etelä-Savossa hankkeen tulokset. Hankkeen tavoitteena oli etsiä keinoja matkailun hiilijalanjäljen pienentämiseen Etelä-Savossa. Mikkelin ammattikorkeakoulun hanketta rahoittivat Etelä-Savon Maakuntaliitto Euroopan aluekehitysrahastosta, B&B Majoitus Hepokatti, Kaidan Kiho, Kartanogolf ja Vanamolan majatalo. Hanke toteutettiin 1.1.– 31.10.2016. Julkaisuun sisältyy lisäksi Savonlinna Destination - Visit Saimaa 2020 (SD 2020) –hankkeessa (1.4.2015–31.3.2017) tehty selvitys ympäristösertifikaateista.
VÄHIMAT-hankkeessa koottiin tutkimustietoa matkailun hiilijalanjäljestä, tietoa vähähiilisten tuotteiden kysynnästä ja tarjonnasta, matkailuyrityksiin soveltuvista hiilidioksidipäästöjen laskentamenetelmistä sekä päästöjen vähentämiskeinoista ja niiden kustannusvaikutuksista. Hankeyrityksissä laskettiin yrityksen ja tuotteen hiilijalanjälkeä sekä suoritettiin kyselyt, joilla kartoitettiin asiakkaiden hiilijalanjälkeen liittyvää tietämystä ja suhtautumista. Lisäksi kyselyillä selvitettiin heidän valmiuttaan matkailun hiilijalanjäljen pienentämiseen. Hankkeen pohjalta esitetään ehdotuksia matkailun hiilijalanjäljen pienentämiseksi Etelä-Savossa.
Ilmaston lämpeneminen muuttaa kohdealueiden vetovoimatekijöitä ja matkailijoiden matkustusmotiiveja sekä mullistaa matkailua monin muinkin tavoin. Ilmastonmuutoksen hillitsemisen ohella matkailussa on myös sopeuduttava näköpiirissä oleviin ilmastonmuutoksesta johtuviin muutoksiin.
Matkailun osuus ihmisen aiheuttamista kasvihuonekaasupäästöistä on pieni. Mikäli mitään merkittäviä toimenpiteitä ei tehtäisi, matkailun ennakoidun kasvun myötä sen aiheuttamat kasvihuonekaasujen päästöt kaksinkertaistuisivat seuraavien 25– 45 vuoden aikana. Päästölähteistä suurimmat ovat lentoliikenne ja henkilöautoilu, jotka ovat myös vahvimmin fossiilisista polttoaineista riippuvaisia. Päästöjä voidaan hillitä hallinnollisin keinoin, ottamalla hiilipäästöjen hallinta osaksi matkailun strategista suunnittelua ja matkailijoiden kulutuskäyttäytymisen muutoksen kautta.
Hiilijalanjälki kuvaa tuotteen tai palvelun aiheuttamaa ilmastokuormaa sen koko elinkaaren aikana. Hiilijalanjälki ilmoitetaan yleensä hiilidioksidiekvivalenttina CO2ekv. Laskenta on tärkeää, sillä sen avulla nähdään mistä päästöt tulevat ja missä päästöjä voidaan vähentää sekä pystytään seuraamaan vähentämistoimenpiteiden tuloksia.
Matkailussa lasketaan useimmiten yrityksen ja tuotteen hiilijalanjälkeä. Laskentaan on käytettävissä erilaisia ilmaisia ja maksullisia laskureita. Laskelmien vertailtavuutta eri kohteiden välillä vaikeuttavat erilaiset rajaukset sekä se, että laskennan periaatteita ei aina ilmoiteta. Laskurien avulla määriteltävien kompensaatiomaksujen avulla sekä yrityksen että matkailijan on mahdollista pienentää laskennallista hiilijalanjälkeään.
Alueellisen matkailun hiilijalanjälkeä on laskettu sekä kyseisen alueen energiankulutuksen että matkailijoiden kulutuksen kautta. Matkailun alueellista hiilijalanjälkeä laskettaessa ja sen pienentämistoimenpiteitä suunniteltaessa on tarpeen käyttää CO2ekv-määrän lisäksi erilaisia tehokkuutta ja taloudellisia vaikutuksia kuvaavia tunnuslukuja.
Suurin päästölähde yrityksissä on yleensä lämmityksestä ja sähkön käytöstä johtuva energiankulutus. Yksinkertaisin ja tehokkain tapa vähentää päästöjä on korvata fossiilisilla polttoaineilla tuotettu energia uusiutuvilla energialähteillä. Tämä tuo usein myös kustannussäästöjä. Investoinnit rakennusten energiatehokkuuden parantamiseen ja uusiutuvan energian tuotantoon tuovat säästöä pitkällä aikavälillä.
Vähähiilisyyden lukutaito kuvaa tietoa ja ymmärrystä energian säästämisestä ja hiilidioksidipäästöjen vähentämisestä jokapäiväisessä elämässä. Tutkimukset matkailijoiden vähähiilisyden lukutaidosta osoittavat, että on olemassa kuilu tietämyksen, asenteiden ja toiminnan välillä; tieto ja myönteinen asenne hiilijalanjäljen pienentämiseen eivät välttämättä näy käyttäytymisessä. Kun halutaan saada aikaan muutoksia kulutuskäyttäytymisessä, on pystyttävä kytkemään haluttu muutos tiedon lisäksi tunteisiin, laaja-alaiseen ymmärrykseen ja toimintaan.
Yrittäjien päämotiiveja yrityksen ympäristövastuullisuuden parantamiseksi ovat henkilökohtaiset arvot tai muut henkilökohtaiset syyt, taloudelliset edut, ulkoiset tekijät sekä sidosryhmien – erityisesti asiakkaiden – vaikutus. Yrityksessä tulee olla ”energianlukutaitoa” ja hiilenkäytön hallinnan täytyy olla osa yrityksen strategista suunnittelua. Tähän valtaosa pk-yrityksistä tarvitsee tukea ja ohjausta.
Huoli ilmaston lämpenemisestä vaikuttaa vain harvojen yritysten ja matkailijoiden valintoihin, joten hiilijalanjäljen painoarvo vastuullisen matkailun tarjonnassa ja kysynnässä sekä Suomessa, että kansainvälisesti on vielä pieni. Matkailuyritykset eivät yleensä kerro hiilijalanjälkeään, joten matkailijan on hyvin vaikea löytää vähähiilisiä tuotteita ja palveluita. Edelläkävijät uskovat kuitenkin hiilijalanjäljen merkityksen kasvuun matkailussa. Merkkejä tästä ovat ne muutamat matkailukohteet, varausjärjestelmät, portaalit ja yhdistykset, joiden nettisivuilla hiilijalanjälki on jo näkyvissä.
Hankeyrityksissä tehtyjen hiilijalanjälkilaskelmien avulla yrittäjät saivat käsityksen yrityksen päästölähteistä ja tuotteen hiilijalanjäljestä sekä sen koosta suhteessa muihin vastaaviin tuotteisiin. Yrittäjille annettiin ehdotuksia päästöjen pienentämiseksi, ja osan ehdotuksista yrittäjät toteuttivat hankkeen aikana. Laskennan ohessa kehitettiin Excel-pohjainen laskuri.
Hankeyrityksissä tehtyjen kyselyjen mukaan asiakkaat olivat hyvin selvillä ilmastonmuutoksesta, ymmärsivät matkailun hiilidioksidipäästöjen ilmastovaikutukset ja olivat sitä mieltä, että matkailun hiilijalanjälkeä on välttämätöntä pienentää. Silti yrityksen ympäristövastuullisuudella ei ollut juuri vaikutusta heidän ostopäätöksiinsä, ja kovin harva oli valmis muuttamaan matkustustapojaan pienentääkseen matkansa aiheuttamia päästöjä. Vastaajilla oli kuitenkin valmiutta pienentää hiilijalanjälkeä yrityksessä erityisesti suosimalla lähiruokaa ja vähentämällä kertyvän jätteen määrää sekä jossain määrin myös vähentämällä energiankulutusta. Paras keino saada matkailijat mukaan hiilijalanjäljen vähentämiseen on osoittaa heille siitä koituvia hyötyjä.
Etelä-Savon matkailun hiilijalanjäljen pienentämiseksi hiilijalanjälki täytyy laskea ja sitä on seurattava. Hiilenkäytön hallita on sisällytettävä maakunnan matkailun kehittämiseen ja kytkettävä muuhun aluekehitykseen. Maakunnan vastuullisen matkailun kriteerit/indikaattorit tulee määritellä ja tehdä yhtenäinen linjaus ympäristösertifikaateista. Hiilenkäytön hallinta on saatava osaksi myös yritysten strategista suunnittelua ja kehittämistoimenpiteitä. Yritysten on kehitettävä vähähiilisempiä tuotteita ja löydettävä niille uusia asiakasryhmiä, mikä edellyttää vastuullisuusviestinnän kehittämistä asiakaslähtöisesti. Vapaa-ajan asuntojen energiankulutusta on vähennettävä ja vähähiilisen julkisen liikenteen saavutettavuutta parannettava. Matkailun opetus- ja kehittämishenkilöstön vähähiilisyyden lukutaitoa on parannettava ja ilmastonmuutoksen painoarvoa opetuksessa ja kehittämistyössä lisättävä.
VÄHIMAT-hankkeessa koottiin tutkimustietoa matkailun hiilijalanjäljestä, tietoa vähähiilisten tuotteiden kysynnästä ja tarjonnasta, matkailuyrityksiin soveltuvista hiilidioksidipäästöjen laskentamenetelmistä sekä päästöjen vähentämiskeinoista ja niiden kustannusvaikutuksista. Hankeyrityksissä laskettiin yrityksen ja tuotteen hiilijalanjälkeä sekä suoritettiin kyselyt, joilla kartoitettiin asiakkaiden hiilijalanjälkeen liittyvää tietämystä ja suhtautumista. Lisäksi kyselyillä selvitettiin heidän valmiuttaan matkailun hiilijalanjäljen pienentämiseen. Hankkeen pohjalta esitetään ehdotuksia matkailun hiilijalanjäljen pienentämiseksi Etelä-Savossa.
Ilmaston lämpeneminen muuttaa kohdealueiden vetovoimatekijöitä ja matkailijoiden matkustusmotiiveja sekä mullistaa matkailua monin muinkin tavoin. Ilmastonmuutoksen hillitsemisen ohella matkailussa on myös sopeuduttava näköpiirissä oleviin ilmastonmuutoksesta johtuviin muutoksiin.
Matkailun osuus ihmisen aiheuttamista kasvihuonekaasupäästöistä on pieni. Mikäli mitään merkittäviä toimenpiteitä ei tehtäisi, matkailun ennakoidun kasvun myötä sen aiheuttamat kasvihuonekaasujen päästöt kaksinkertaistuisivat seuraavien 25– 45 vuoden aikana. Päästölähteistä suurimmat ovat lentoliikenne ja henkilöautoilu, jotka ovat myös vahvimmin fossiilisista polttoaineista riippuvaisia. Päästöjä voidaan hillitä hallinnollisin keinoin, ottamalla hiilipäästöjen hallinta osaksi matkailun strategista suunnittelua ja matkailijoiden kulutuskäyttäytymisen muutoksen kautta.
Hiilijalanjälki kuvaa tuotteen tai palvelun aiheuttamaa ilmastokuormaa sen koko elinkaaren aikana. Hiilijalanjälki ilmoitetaan yleensä hiilidioksidiekvivalenttina CO2ekv. Laskenta on tärkeää, sillä sen avulla nähdään mistä päästöt tulevat ja missä päästöjä voidaan vähentää sekä pystytään seuraamaan vähentämistoimenpiteiden tuloksia.
Matkailussa lasketaan useimmiten yrityksen ja tuotteen hiilijalanjälkeä. Laskentaan on käytettävissä erilaisia ilmaisia ja maksullisia laskureita. Laskelmien vertailtavuutta eri kohteiden välillä vaikeuttavat erilaiset rajaukset sekä se, että laskennan periaatteita ei aina ilmoiteta. Laskurien avulla määriteltävien kompensaatiomaksujen avulla sekä yrityksen että matkailijan on mahdollista pienentää laskennallista hiilijalanjälkeään.
Alueellisen matkailun hiilijalanjälkeä on laskettu sekä kyseisen alueen energiankulutuksen että matkailijoiden kulutuksen kautta. Matkailun alueellista hiilijalanjälkeä laskettaessa ja sen pienentämistoimenpiteitä suunniteltaessa on tarpeen käyttää CO2ekv-määrän lisäksi erilaisia tehokkuutta ja taloudellisia vaikutuksia kuvaavia tunnuslukuja.
Suurin päästölähde yrityksissä on yleensä lämmityksestä ja sähkön käytöstä johtuva energiankulutus. Yksinkertaisin ja tehokkain tapa vähentää päästöjä on korvata fossiilisilla polttoaineilla tuotettu energia uusiutuvilla energialähteillä. Tämä tuo usein myös kustannussäästöjä. Investoinnit rakennusten energiatehokkuuden parantamiseen ja uusiutuvan energian tuotantoon tuovat säästöä pitkällä aikavälillä.
Vähähiilisyyden lukutaito kuvaa tietoa ja ymmärrystä energian säästämisestä ja hiilidioksidipäästöjen vähentämisestä jokapäiväisessä elämässä. Tutkimukset matkailijoiden vähähiilisyden lukutaidosta osoittavat, että on olemassa kuilu tietämyksen, asenteiden ja toiminnan välillä; tieto ja myönteinen asenne hiilijalanjäljen pienentämiseen eivät välttämättä näy käyttäytymisessä. Kun halutaan saada aikaan muutoksia kulutuskäyttäytymisessä, on pystyttävä kytkemään haluttu muutos tiedon lisäksi tunteisiin, laaja-alaiseen ymmärrykseen ja toimintaan.
Yrittäjien päämotiiveja yrityksen ympäristövastuullisuuden parantamiseksi ovat henkilökohtaiset arvot tai muut henkilökohtaiset syyt, taloudelliset edut, ulkoiset tekijät sekä sidosryhmien – erityisesti asiakkaiden – vaikutus. Yrityksessä tulee olla ”energianlukutaitoa” ja hiilenkäytön hallinnan täytyy olla osa yrityksen strategista suunnittelua. Tähän valtaosa pk-yrityksistä tarvitsee tukea ja ohjausta.
Huoli ilmaston lämpenemisestä vaikuttaa vain harvojen yritysten ja matkailijoiden valintoihin, joten hiilijalanjäljen painoarvo vastuullisen matkailun tarjonnassa ja kysynnässä sekä Suomessa, että kansainvälisesti on vielä pieni. Matkailuyritykset eivät yleensä kerro hiilijalanjälkeään, joten matkailijan on hyvin vaikea löytää vähähiilisiä tuotteita ja palveluita. Edelläkävijät uskovat kuitenkin hiilijalanjäljen merkityksen kasvuun matkailussa. Merkkejä tästä ovat ne muutamat matkailukohteet, varausjärjestelmät, portaalit ja yhdistykset, joiden nettisivuilla hiilijalanjälki on jo näkyvissä.
Hankeyrityksissä tehtyjen hiilijalanjälkilaskelmien avulla yrittäjät saivat käsityksen yrityksen päästölähteistä ja tuotteen hiilijalanjäljestä sekä sen koosta suhteessa muihin vastaaviin tuotteisiin. Yrittäjille annettiin ehdotuksia päästöjen pienentämiseksi, ja osan ehdotuksista yrittäjät toteuttivat hankkeen aikana. Laskennan ohessa kehitettiin Excel-pohjainen laskuri.
Hankeyrityksissä tehtyjen kyselyjen mukaan asiakkaat olivat hyvin selvillä ilmastonmuutoksesta, ymmärsivät matkailun hiilidioksidipäästöjen ilmastovaikutukset ja olivat sitä mieltä, että matkailun hiilijalanjälkeä on välttämätöntä pienentää. Silti yrityksen ympäristövastuullisuudella ei ollut juuri vaikutusta heidän ostopäätöksiinsä, ja kovin harva oli valmis muuttamaan matkustustapojaan pienentääkseen matkansa aiheuttamia päästöjä. Vastaajilla oli kuitenkin valmiutta pienentää hiilijalanjälkeä yrityksessä erityisesti suosimalla lähiruokaa ja vähentämällä kertyvän jätteen määrää sekä jossain määrin myös vähentämällä energiankulutusta. Paras keino saada matkailijat mukaan hiilijalanjäljen vähentämiseen on osoittaa heille siitä koituvia hyötyjä.
Etelä-Savon matkailun hiilijalanjäljen pienentämiseksi hiilijalanjälki täytyy laskea ja sitä on seurattava. Hiilenkäytön hallita on sisällytettävä maakunnan matkailun kehittämiseen ja kytkettävä muuhun aluekehitykseen. Maakunnan vastuullisen matkailun kriteerit/indikaattorit tulee määritellä ja tehdä yhtenäinen linjaus ympäristösertifikaateista. Hiilenkäytön hallinta on saatava osaksi myös yritysten strategista suunnittelua ja kehittämistoimenpiteitä. Yritysten on kehitettävä vähähiilisempiä tuotteita ja löydettävä niille uusia asiakasryhmiä, mikä edellyttää vastuullisuusviestinnän kehittämistä asiakaslähtöisesti. Vapaa-ajan asuntojen energiankulutusta on vähennettävä ja vähähiilisen julkisen liikenteen saavutettavuutta parannettava. Matkailun opetus- ja kehittämishenkilöstön vähähiilisyyden lukutaitoa on parannettava ja ilmastonmuutoksen painoarvoa opetuksessa ja kehittämistyössä lisättävä.