Case Nurmijärvi : Tukipolkuja (2013-2016) Nurmijärven pilottihankkeen mallinnus
Lehtikuusi, Tanja (2017)
Lehtikuusi, Tanja
Humanistinen ammattikorkeakoulu
2017
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201702112288
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201702112288
Tiivistelmä
Opinnäytetyö on kuvaus Tukipolkuja terveyden ja sosiaalisen hyvinvoinnin edistämiseksi 2013 - 2016 hankkeen Nurmijärven pilotista. Työ sisältää prosessikuvauksen hankkeesta, prosessikuvauksen pohjalta tehdyn esitteen sekä kyselytutkimuksen mahdollisesta toimintakulttuurin muutoksesta ylisektorisessa yhteistyössä Nurmijärven alueella.
Opinnäytetyö on Keski-Uudenmaan Yhdistysverkosto ry:n tilaama. Tukipolkuja terveyden ja sosiaalisen hyvinvoinnin edistämiseksi 2013 - 2016 hanke on Keski-Uudenmaan Yhdistysverkosto ry:n koordinoima hanke ja opinnäyteyön työelämäohjaajana on toiminut projektityöntekijä Heidi Puumalainen.
Opinnäytetyön keskeisin elementti on hankkeessa kehitetyn yhteistyön ja kumppanuuden kehittämisen malli, joka on purettu osiin prosessikuvaus teorian mukaisesti kahdella tasolla, yleisellä sekä toimintatasolla uimaradoiksi sekä sanalliseksi selvitykseksi. Hankkeen kulku ja ydinprosessit ovat löytyneet mittavasta hankemateriaalista sekä projektityöntekijä Puumalaisen haastattelujen pohjalta. Ydinprosessit sekä löytynyt toimintamalli on hyväksytetty hankkeessa mukana olleilla kumppaneilla.
Prosessikuvauksessa kuvatusta keskeisestä toimintamallista on tehty esite, joka on ollut käytössä jo elokuusta 2016 alkaen. Esitteen tarkoitus on avata toimintamalli mahdollisimman selkeästi ja yksinkertaisesti sekä mielenkiintoisesti. Esitteessä tulee olemaan myös linkki opinnäytetyöhön, jolloin asiasta kiinnostuneet tahot voivat lukea siitä lisää.
Opinnäytetyön kolmas osa toimii tukena prosessikuvauksen toimintamallille. Siinä on selvitetty hankkeen vaikutusta mahdolliseen toimintakulttuurin muutokseen Nurmijärvellä. Vaikuttavuutta on selvitetty kyselytutkimuksen keinoin Webropol- kyselyllä, joka on lähetetty kaikille hankkeeseen jollain tapaa osallistuneille henkilöille. Vaikuttavuuskyselyt tulokset on esitetty arviointitutkimuksellisesta näkökulmasta, mutta niin, että vastaukset on esitetty sellaisenaan, tuottamatta niistä päätelmiä tai tulkintoja. Näin olen katsonut tilaajan saavan mahdollisimman realistisen kuvan hankkeen vaikuttavuudesta.
Nurmijärvellä kehitetty toimintamalli on kiinnostava, osallistava ja tämän työn tulosten mukaan myös toimiva. Se vastaa omalta osaltaan muuttuvan palvelukentän, kunta-alan ja yhteiskunnallisten muutosten mukanaan tuomaan tarpeeseen. Siihen osallistuneet tahot ovat suurelta osin kokeneet hankkeen vaikutuksen yhteistyöhön positiivisesti. Tärkeää hankkeen toimintamallin kehittämisessä onkin ollut, että se on kehitetty täysin tarvelähtöisesti. Hankkeen alussa projektityöntekijän tekemä tarvekartoitus on antanut hankkeelle ja toimintamallille monta näkökulmaa.
Toimintamalli osoittautuu erinomaiseksi myös siksi, että se on helposti mallinnettavissa eri kokoisiin organisaatioihin ja muokkautuu tekijänsä näköiseksi. Sen toteuttamiseen jossain toisessa organisaatiossa ei välttämättä tarvitse erillistä hanketta tai rahoitusta, vaan se on helposti toteutettavissa myös pienin resurssein. Kumppanuuksien ja yhteistyön kehittämiseen kiinnostuneille malli on siis mitä mainioin.
Vaikuttavuutta on arvioitu talvella 2016, jolloin hanke oli vielä toimintavaiheessa. Nurmijärvellä todettiin, että yhteistyö on parantunut ja hyviä uusia alkuja on saatu alulle. Hankkeen jälkeinen aika näyttää, miten toimintamallit ovat juurtuneet ja hyvät alut kasvaneet isoiksi.
Opinnäytetyö on Keski-Uudenmaan Yhdistysverkosto ry:n tilaama. Tukipolkuja terveyden ja sosiaalisen hyvinvoinnin edistämiseksi 2013 - 2016 hanke on Keski-Uudenmaan Yhdistysverkosto ry:n koordinoima hanke ja opinnäyteyön työelämäohjaajana on toiminut projektityöntekijä Heidi Puumalainen.
Opinnäytetyön keskeisin elementti on hankkeessa kehitetyn yhteistyön ja kumppanuuden kehittämisen malli, joka on purettu osiin prosessikuvaus teorian mukaisesti kahdella tasolla, yleisellä sekä toimintatasolla uimaradoiksi sekä sanalliseksi selvitykseksi. Hankkeen kulku ja ydinprosessit ovat löytyneet mittavasta hankemateriaalista sekä projektityöntekijä Puumalaisen haastattelujen pohjalta. Ydinprosessit sekä löytynyt toimintamalli on hyväksytetty hankkeessa mukana olleilla kumppaneilla.
Prosessikuvauksessa kuvatusta keskeisestä toimintamallista on tehty esite, joka on ollut käytössä jo elokuusta 2016 alkaen. Esitteen tarkoitus on avata toimintamalli mahdollisimman selkeästi ja yksinkertaisesti sekä mielenkiintoisesti. Esitteessä tulee olemaan myös linkki opinnäytetyöhön, jolloin asiasta kiinnostuneet tahot voivat lukea siitä lisää.
Opinnäytetyön kolmas osa toimii tukena prosessikuvauksen toimintamallille. Siinä on selvitetty hankkeen vaikutusta mahdolliseen toimintakulttuurin muutokseen Nurmijärvellä. Vaikuttavuutta on selvitetty kyselytutkimuksen keinoin Webropol- kyselyllä, joka on lähetetty kaikille hankkeeseen jollain tapaa osallistuneille henkilöille. Vaikuttavuuskyselyt tulokset on esitetty arviointitutkimuksellisesta näkökulmasta, mutta niin, että vastaukset on esitetty sellaisenaan, tuottamatta niistä päätelmiä tai tulkintoja. Näin olen katsonut tilaajan saavan mahdollisimman realistisen kuvan hankkeen vaikuttavuudesta.
Nurmijärvellä kehitetty toimintamalli on kiinnostava, osallistava ja tämän työn tulosten mukaan myös toimiva. Se vastaa omalta osaltaan muuttuvan palvelukentän, kunta-alan ja yhteiskunnallisten muutosten mukanaan tuomaan tarpeeseen. Siihen osallistuneet tahot ovat suurelta osin kokeneet hankkeen vaikutuksen yhteistyöhön positiivisesti. Tärkeää hankkeen toimintamallin kehittämisessä onkin ollut, että se on kehitetty täysin tarvelähtöisesti. Hankkeen alussa projektityöntekijän tekemä tarvekartoitus on antanut hankkeelle ja toimintamallille monta näkökulmaa.
Toimintamalli osoittautuu erinomaiseksi myös siksi, että se on helposti mallinnettavissa eri kokoisiin organisaatioihin ja muokkautuu tekijänsä näköiseksi. Sen toteuttamiseen jossain toisessa organisaatiossa ei välttämättä tarvitse erillistä hanketta tai rahoitusta, vaan se on helposti toteutettavissa myös pienin resurssein. Kumppanuuksien ja yhteistyön kehittämiseen kiinnostuneille malli on siis mitä mainioin.
Vaikuttavuutta on arvioitu talvella 2016, jolloin hanke oli vielä toimintavaiheessa. Nurmijärvellä todettiin, että yhteistyö on parantunut ja hyviä uusia alkuja on saatu alulle. Hankkeen jälkeinen aika näyttää, miten toimintamallit ovat juurtuneet ja hyvät alut kasvaneet isoiksi.