”Onhan ne ihania kaikessa hirveydessään” : Alaikäisten vapaaehtoisten kohtaaminen Seinäjoen Elävän Musiikin yhdistyksen klubilla

Abstract

Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli selvittää, miten Seinäjoen Elävän Musiikin yhdistyksen työntekijöiden tulisi kohdata alaikäiset vapaaehtoiset yhdistyksen klubilla Rytmikorjaamolla. Työn tilaajana oli Seinäjoen Elävän Musiikin yhdistys ry. Yhdistyksen elävän musiikin klubi Rytmikorjaamo on toiminut vuodesta 2006 lähtien. Klubilla järjestetään syksy-, talvi- ja kevätkaudella erilaisia keikkoja, konsertteja ja tilaisuuksia viikottain. Rytmikorjaamo on yksi Suomen tärkeimmistä keikkapaikoista.

Yhdistyksen klubitoiminta on alusta asti pyörinyt vapaaehtoisin voimin ja nuoria on ollut mukana toiminnassa koko tämän ajan. Yhdistyksessä on panostettu tapahtumien tuotannollisen puolen onnistumiseen. Vapaaehtoisten koordinointi on puolestaan koettu ajoittain haastavaksi. Etenkin alaikäiset vapaaehtoiset tuovat omat haasteensa toimintaan. Työssä pohdittiin alaikäisiin suhtautumista nuorisotyön näkökulmasta. Seinäjoen Elävän Musiikin yhdistyksessä ei varsinaisesti tehdä nuorisotyötä, mutta työntekijät kokevat, että vapaaehtoistoimintaan osallistumisella on nuoriin kasvattava vaikutus. Nuorisotyön lisäksi opinnäytetyössä käytettyjä käsitteitä ovat vapaaehtoistoiminta, osallisuus ja sosiaalinen vahvistaminen.

Opinnäytetyö oli laadullinen tutkimus, jonka tavoitteena oli tunnistaa toiminnassa jo olevia kasvatuksellisia piirteitä sekä tuoda henkilökunnalle rakennuspuita vapaaehtoisten nuorten kohtaamiseen. Tuloksena syntyi ohjeistus siitä, kuinka nuoret vapaaehtoiset tulisi kohdata Rytmikorjaamolla. Ohjeistuksen lisäksi syntyi lista asioista, joihin toiminnassa pitäisi kiinnittää huomiota, jotta vapaaehtoistoimintaa voisi kehittää. Menetelminä käytettiin haastatteluja, kyselyä sekä työpajaa. Haastattelut tehtiin Seinäjoen Elävän Musiikin yhdistyksen työntekijöille. Haastattelujen pohjalta muodostettiin kysely Rytmikorjaamolla toimiville alaikäisille vapaaehtoisille. Haastattelujen ja kyselyn pohjalta yhdistyksen henkilökunnalle pidettiin työpaja, jossa työntekijät pääsivät itse ideoimaan toiminnan kehittämistä nuorten kohtaamisen kannalta.

Työn tulokset osoittavat, että Rytmikorjaamolla tehdään nuorisotyötä, vaikka työntekijät eivät sitä tunnistaisikaan. Työntekijöillä on tärkeä asema roolimalleina. Nuorten kohtaaminen tapahtuu ohjaamisen, tukemisen, kannustamisen, palautteen antamisen ja henkilökohtaisen kanssakäymisen kautta. Samalla Rytmikorjaamolla mahdollistetaan alaikäisten osallistuminen toimintaan, johon heillä ei muuten olisi mahdollisuuksia osallistua alaikäisyytensä ja kokemattomuutensa takia. Kehittämistyön tuloksia voidaan käyttää myös muissa organisaatioissa, joiden toiminnassa on paljon nuoria mukana, mutta joiden päätarkoitus ei ole varsinaisen nuorisotyön tekeminen.

This thesis was assigned by Seinäjoki Live Music Association. The purpose of this study was to discover how the employees of the association should encounter under 18-year-old volunteers who work at the association’s music club called Rytmikorjaamo. It is one of Finland’s most important event halls, where concerts and gigs are organized weekly during fall, winter and spring semesters.

The club was founded in 2006. From the very beginning, there have been volunteers, also underaged, doing different tasks at the events. Managing events has been the main purpose of the employees; organizing and coordinating the volunteers has not been the focus. The employees have sometimes thought that the coordination of the volunteers, especially the minors, is challenging. In this study, the situation with the volunteers was observed from the viewpoint of youth work. Although Seinäjoki Live Music Association does not do youth work per se, the employees think that by participating in the activities, the minors can grow and develop.

The methods of this study were qualitative. Its aim was to recognize educational features in the volunteer work at Rytmikorjaamo. As a result, instructions were created for the employees on how to encounter the underaged volunteers at the club. The data were collected through interviews, a questionnaire and a workshop. Seven employees of Seinäjoki Live Music Association were interviewed. A questionnaire was given for the underaged volunteers of the association. A workshop was carried out for the employees of the association. At the workshop, the employees were able to come up with and discuss ideas on volunteer work.

The results show that Seinäjoki Live Music Association does indeed do youth work although all the employees do not recognize it. The employees are role models for the young volunteers and they play a major role in empowering these young people. The employees encounter underaged volunteers when they lead, support, encourage, give feedback and are in social interaction with them. Other organizations working with underaged volunteers can also benefit from the instructions drafted for Seinäjoki Live Music Association.