Kuurosokeille tulkkaus tulkkien kokemana

Abstract

Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli kerätä kuurosokeiden tulkkien kokemuksia tulkkauksesta, opastuksesta ja kuvailusta sekä saada heidän arvioita omista taidoistaan. Opinnäytetyön tilaaja on Suomen Kuurosokeat Ry. Opinnäytetyössä pyrittiin vastaamaan seuraaviin tutkimuskysymyksiin: Kuinka tulkit ko-kevat kuurosokeille tulkkauksen? Mikä on työssä stressaavaa? Mikä antaa työssä / työhön voimia?

Tutkimus toteutettiin Webropol-kyselynä, joka lähetettiin Suomen Viittomakielen Tulkkien postituslistan kautta Uudenmaan, Hämeen ja Lapin alueen tulkeille. Kyselyyn vastanneet tulkit työskentelevät eri puolella Suomea. Kysely toteutettiin maaliskuussa 2016 ja siihen vastasi 37 kuurosokeiden tulkkia. Kysymykset käsittelivät kommunikointia ja tulkkaus menetelmiä, joita tulkit käyttävät työssään. Kysely käsitteli myös tulkkien kokemuksia stressaavista ja palkitsevista tekijöistä työssä. Lopuksi tulkkien tuli arvioida omia tulkkaus-, kuvailu- ja opastustaitoja.

Kommunikointimenetelmistä helpoimmaksi koettiin viittomakieli tai viitottu puhe vapaaseen tilaan. Toiseksi helpoimmaksi koettiin viittomakieli tai viitottu puhe taktiilisti. Haastavimpana tulkit pitivät sormittamista. Stressaavampana tekijänä tulkit kokivat Kelan vaikutuksen tulkkaustyöhön ja toisaalta tilauksiin liittyvät epäselvyydet. Kuurosokealle tulkkauksessa palkitsevampana koettiin onnistuminen tulkkauksessa sekä kuurosokean asiakkaan palaute.

Opinnäytetyö tuo aiempien tutkimusten vertailukohdaksi uudet tulokset ja kuurosokeiden tulkkien tämänhetkiset kokemukset. Opinnäytetyöstä on hyötyä sekä tilaajalle, tulkeille ja myöskin Kelalle. He voivat kehittää tulkkipalvelua, palvelun laatua, asiantuntijuutta ja täten tarjota asiakkaille parempaa palvelua.

The purpose of this Barchelor`s thesis was to gather interpreters` experiences of the interpreting, guidance and evaluation skills. The Barchelor`s thesis was subscribed by The Finnish Deafblind As-sociation, PhD Riitta Lahtinen. I carried out this study via Webropol. I sent the questionnaire via Finnish Sign language Interpreters` mailing list to interpreters in Uusimaa, Häme and Lapland in order to have answers around Finland.

The questionnaire was sent in March 2016 and 37 interpreters working with deaf-blind people answered it. The questions dealt with communication and different interpreting methods as well as stress management. In the end interpreters had to evaluate their own interpreting skills.

The following question were asked: How do interpreters working with deaf-blind experience the interpration? What are some examples of things that cource stress at the workplace? What are the most rewarding aspects of your work?

The easiest communication method was sign language. The second easiest was tactile signing. Tactile signing is a common means of communication used by people with both a sight and hearing impairment .Alphabet-based communication was considered to be the most difficult communication method. The deafblind manual alphabet is a method of selling out words onto a deafblind person` s hand. Sign language interpreters thinks that the most stressing was the Social Insurance Institution of Finland influences to the work. In contrackt, most rewarding thing was to success in interpreting and deafblinds comments.

The Barchelor` s thesis examines the roles and functions of the Deafblind interpreters. This Barchelor`s thesis is useful for both the subscriber of the thesis and interpreters and the Social Insurance Institution of Finland (Kela)