Theseus käyttökatko ma 22.4. klo 12 alkaen. Katko jatkuu 22.4. klo 15 asti ja on koko Theseuksen laajuinen. Lisäksi töiden käsittely ja syöttö on estetty ti 23.4. ainakin klo 12 asti. Theseus service break from Mon 22.4. at 12:00. The break will last until 15:00 on Mon 22.4. and is Theseus-wide. In addition, processing and uploading of work will be blocked until at least 12:00 on Tue 23.4.
''Hyvinvointi näkyy kaikessa; tuloksissa, työskentelyilmapiirissä ja elämän mielekkyydessä'' : Työhyvinvoinnin kokemuksia ja kehittämistä kansalaistoiminnankeskus Mataralla
Jormakka, Niina (2017)
Jormakka, Niina
Humanistinen ammattikorkeakoulu
2017
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201705046346
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201705046346
Tiivistelmä
Opinnäytetyön tarkoituksena on tutkia Jyväskylässä toimivan kansalaistoiminnankeskus Mataran työntekijöiden työhyvinvoinnin kokemuksia ja tuoda esiin kehittämiskohteita työhyvinvointiin liittyen. Työn tilaajana toimii Keski-Suomen Yhteisöjen Tuki ry, jonka yksi tavoite on Mataran yhteisöllisyyden lisääminen. Opinnäytetyö toteutettiin yhteistyössä KYTKE-projektin kanssa, jonka tarkoituksena oli selvittää, minkälaista kehittämistä kyseisessä organisaatiossa kaivataan sekä kokeilukulttuurin keinoin toteuttaa erilaisia hyvinvointikokeiluita kevään 2017 aikana. Kevään aikana toteutettujen kokeilujen sekä niistä saadun palautteen perusteella luodaan työhyvinvointimalli, jonka avulla toiminnasta voisi saada jatkuvaa projektin päätyttyä. Opinnäytetyön tiedonkeruumenetelminä käytettiin teemahaastatteluja ja hyvinvointikokeilujen havainnointia sekä subjektiivista tietämystä kyseisestä työyhteisöstä.
Työn teoreettisena tietopohjana toimii aiempi tutkimustieto kokonaisvaltaiseen hyvinvointiin sekä erityisesti työhyvinvointiin liittyen. Hyvinvointia voidaan tarkastella niin fyysisestä- psyykkisestä- kuin sosiaalisestakin näkökulmasta, muistaen, että ihminen on kokonaisuus. Tässä työssä avataan työhön sekä työntekoon liittyviä käsitteitä sekä tarkastellaan vallalla olevia työkäsityksiä. Lisäksi tieteellistä näkemystä on haettu myös suhteellisen vähäisestä kolmannen sektorin työhyvinvoinnin tutkimuksesta, sillä tutkimuskohde (kansalaistoiminnankeskus Matara) koostuu pääosin kolmannen sektorin toimijoista. Kolmannen sektorin työn luonne on vahvasti sidoksissa yhteiskunnalliseen rakenteeseen sekä on vastakkainen verrattuna julkisen- ja yksityisen sektorin työn tulostavoitteelliseen luonteeseen.
Opinnäytetyö noudattelee siis toimintatutkimuksen periaatteita: saadaan laadullista tutkimustietoa työhyvinvoinnin kokemuksista sekä siitä, miten työhyvinvointia kyseisessä organisaatiossa voidaan kehittää. Projektin mukana ja sen tarjoamilla kehittämisehdotuksilla pyritään toimintatutkimukselle ominaiseen tapaan toiminnan muutokseen ja kehitykseen. Tuloksia tarkastellessa voidaan todeta, että kansalaistoiminnankeskus Mataralla työskentelevien kokemus on, että työhyvinvointiin kiinnitetään huomiota ja se on tärkeä asia. Niin fyysiseen-, psyykkiseen- kuin sosiaaliseenkin osa-alueeseen panostetaan resurssien mukaan. Kantaviksi teemoiksi koetun työhyvinvoinnin kannalta nousivat yhteisön rooli sekä työn henkinen kuormittavuus.
Mataran innostunut yhteisö sekä arvopohjainen toiminta koettiin suurena voimavarana ja henkistä kuormittavuutta vähentävänä tekijänä. Nopeita tai selkeitä ratkaisuja koetun työhyvinvoinnin parantamiseksi ei voida antaa, sillä hyvinvointi koostuu pitkän tähtäimen toiminnasta sekä tavoitteista. Kehittämiskohteiksi nousseet seikat (työn suuri määrä, pirstaleisuus, ennustamattomuus sekä jatkuva muutosvalmius) kumpuavat vahvasti rahallisten resurssien puutteesta sekä kolmannen sektorin huonosta asemasta verrattuna julkiseen- sekä yksityiseen sektoriin. Kehittämisen kohteet ovat näin ollen suuria kysymyksiä kansalaistoiminnankeskus Mataran lisäksi koko kolmannella sektorilla.
Työn teoreettisena tietopohjana toimii aiempi tutkimustieto kokonaisvaltaiseen hyvinvointiin sekä erityisesti työhyvinvointiin liittyen. Hyvinvointia voidaan tarkastella niin fyysisestä- psyykkisestä- kuin sosiaalisestakin näkökulmasta, muistaen, että ihminen on kokonaisuus. Tässä työssä avataan työhön sekä työntekoon liittyviä käsitteitä sekä tarkastellaan vallalla olevia työkäsityksiä. Lisäksi tieteellistä näkemystä on haettu myös suhteellisen vähäisestä kolmannen sektorin työhyvinvoinnin tutkimuksesta, sillä tutkimuskohde (kansalaistoiminnankeskus Matara) koostuu pääosin kolmannen sektorin toimijoista. Kolmannen sektorin työn luonne on vahvasti sidoksissa yhteiskunnalliseen rakenteeseen sekä on vastakkainen verrattuna julkisen- ja yksityisen sektorin työn tulostavoitteelliseen luonteeseen.
Opinnäytetyö noudattelee siis toimintatutkimuksen periaatteita: saadaan laadullista tutkimustietoa työhyvinvoinnin kokemuksista sekä siitä, miten työhyvinvointia kyseisessä organisaatiossa voidaan kehittää. Projektin mukana ja sen tarjoamilla kehittämisehdotuksilla pyritään toimintatutkimukselle ominaiseen tapaan toiminnan muutokseen ja kehitykseen. Tuloksia tarkastellessa voidaan todeta, että kansalaistoiminnankeskus Mataralla työskentelevien kokemus on, että työhyvinvointiin kiinnitetään huomiota ja se on tärkeä asia. Niin fyysiseen-, psyykkiseen- kuin sosiaaliseenkin osa-alueeseen panostetaan resurssien mukaan. Kantaviksi teemoiksi koetun työhyvinvoinnin kannalta nousivat yhteisön rooli sekä työn henkinen kuormittavuus.
Mataran innostunut yhteisö sekä arvopohjainen toiminta koettiin suurena voimavarana ja henkistä kuormittavuutta vähentävänä tekijänä. Nopeita tai selkeitä ratkaisuja koetun työhyvinvoinnin parantamiseksi ei voida antaa, sillä hyvinvointi koostuu pitkän tähtäimen toiminnasta sekä tavoitteista. Kehittämiskohteiksi nousseet seikat (työn suuri määrä, pirstaleisuus, ennustamattomuus sekä jatkuva muutosvalmius) kumpuavat vahvasti rahallisten resurssien puutteesta sekä kolmannen sektorin huonosta asemasta verrattuna julkiseen- sekä yksityiseen sektoriin. Kehittämisen kohteet ovat näin ollen suuria kysymyksiä kansalaistoiminnankeskus Mataran lisäksi koko kolmannella sektorilla.