Maahanmuuttajataustaiset nuoret aktiivisina kansalaisina : Yhdistystoiminta osallisuuden tukena
Haltia, Anni (2017)
Haltia, Anni
Humanistinen ammattikorkeakoulu
2017
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201705086914
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201705086914
Tiivistelmä
Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli tutkia maahanmuuttajataustaisten nuorten aktiivista kansalaisuutta ja sitä, miten yhdistystoiminta voi tukea maahanmuuttajataustaisten nuorten osallisuutta. Työn tavoitteena oli selvittää, minkälaisena yhdistystoiminta esiintyy maahanmuuttajataustaisille nuorille ja miten yhdistystoimintaa voisi kehittää maahanmuuttajataustaiset nuoret huomioiden.
Opinnäytetyön tilaajana oli Sata omenapuuta - Moninuorinen Suomi -hanke, jonka tavoitteena on tukea kolmansien maiden pakolaisten 12-25-vuotiaiden nuorten kuntiin kotoutumista Turun, Raision ja Uudenkaupungin alueella tarjoamalla liikunta-, kulttuuri- ja yhteiskuntavaikuttamistoimintaa. Sata omenapuuta -hanke julkaisee syksyllä 2017 menetelmäoppaan, johon on laadittu tämän opinnäytetyön aineiston pohjalta ohjeistus yhdistyksen perustamiseen. Ohjeistus on laadittu tilaajan toiveiden mukaisesti osaksi menetelmäopasta, mutta ohjeistus toimii myös itsenäisenä tuotoksena maahanmuuttajataustaisille nuorille ja heidän kanssaan työskenteleville ammattilaisille.
Ohjeistus pohjautuu kesällä 2016 perustetun Kaarinan Nuorisoklubi – Qaran ry:n perustamisprosessista syntyneisiin kokemuksiin. Qaran ry on monikulttuurinen nuorten yhdistys, joka tarjoaa 15-29-vuotiaille nuorille erilaista liikunta-, leiri- ja vapaa-ajan toimintaa.
Tutkimuksessa käytettiin laadullisia kehittämistyön menetelmiä, jotka olivat aivoriihi, benchmarking-menetelmä ja asiantuntijahaastattelut. Aivoriihi toteutettiin Qaran ry:n jäsenien kanssa. Benchmarking-menetelmä toteutettiin haastattelemalla kolmen erilaisen yhdistyksen toimijaa. Asiantuntijahaastattelut olivat puolistrukturoituja haastatteluja. Kaikki menetelmät toteutettiin vuoden 2017 alussa. Kehittämistyön menetelmistä syntyneet tulokset analysoitiin teemoittain.
Aineiston tulosten perusteella yhdistystoiminta voi toimia hyvänä väylänä maahanmuuttajataustaisten nuorten osallisuuteen, mutta monille maahanmuuttajataustaisille nuorille yhdistystoiminta voi olla kuitenkin melko tuntematonta. Tulokset osoittivat, että yhdistystoimintaa tulee tuoda maahanmuuttajataustaisille nuorille enemmän esille heille luontevissa kanavissa. Lisäksi on tärkeää tehdä yhdistystoiminnasta nuorten näköistä esimerkiksi osallistamalla nuoret yhdistyksen toiminnan suunnitteluun ja toteutukseen. Maahanmuuttajataustaiset nuoret täytyy nähdä myös heterogeenisenä ryhmänä, joten nuori täytyy ohjata yhdistystoimintaan yksilönä, ei vain maahanmuuttajaryhmän edustajana. Esille nousi myös yhdistysten verkostojen tärkeä merkitys. Hyvät verkostot luovat yhdistyksille mahdollisuuden luoda erilaisia osallistumisväyliä maahanmuuttajataustaisille nuorille ja tukea nuoria osallisuuteen.
Opinnäytetyön tilaajana oli Sata omenapuuta - Moninuorinen Suomi -hanke, jonka tavoitteena on tukea kolmansien maiden pakolaisten 12-25-vuotiaiden nuorten kuntiin kotoutumista Turun, Raision ja Uudenkaupungin alueella tarjoamalla liikunta-, kulttuuri- ja yhteiskuntavaikuttamistoimintaa. Sata omenapuuta -hanke julkaisee syksyllä 2017 menetelmäoppaan, johon on laadittu tämän opinnäytetyön aineiston pohjalta ohjeistus yhdistyksen perustamiseen. Ohjeistus on laadittu tilaajan toiveiden mukaisesti osaksi menetelmäopasta, mutta ohjeistus toimii myös itsenäisenä tuotoksena maahanmuuttajataustaisille nuorille ja heidän kanssaan työskenteleville ammattilaisille.
Ohjeistus pohjautuu kesällä 2016 perustetun Kaarinan Nuorisoklubi – Qaran ry:n perustamisprosessista syntyneisiin kokemuksiin. Qaran ry on monikulttuurinen nuorten yhdistys, joka tarjoaa 15-29-vuotiaille nuorille erilaista liikunta-, leiri- ja vapaa-ajan toimintaa.
Tutkimuksessa käytettiin laadullisia kehittämistyön menetelmiä, jotka olivat aivoriihi, benchmarking-menetelmä ja asiantuntijahaastattelut. Aivoriihi toteutettiin Qaran ry:n jäsenien kanssa. Benchmarking-menetelmä toteutettiin haastattelemalla kolmen erilaisen yhdistyksen toimijaa. Asiantuntijahaastattelut olivat puolistrukturoituja haastatteluja. Kaikki menetelmät toteutettiin vuoden 2017 alussa. Kehittämistyön menetelmistä syntyneet tulokset analysoitiin teemoittain.
Aineiston tulosten perusteella yhdistystoiminta voi toimia hyvänä väylänä maahanmuuttajataustaisten nuorten osallisuuteen, mutta monille maahanmuuttajataustaisille nuorille yhdistystoiminta voi olla kuitenkin melko tuntematonta. Tulokset osoittivat, että yhdistystoimintaa tulee tuoda maahanmuuttajataustaisille nuorille enemmän esille heille luontevissa kanavissa. Lisäksi on tärkeää tehdä yhdistystoiminnasta nuorten näköistä esimerkiksi osallistamalla nuoret yhdistyksen toiminnan suunnitteluun ja toteutukseen. Maahanmuuttajataustaiset nuoret täytyy nähdä myös heterogeenisenä ryhmänä, joten nuori täytyy ohjata yhdistystoimintaan yksilönä, ei vain maahanmuuttajaryhmän edustajana. Esille nousi myös yhdistysten verkostojen tärkeä merkitys. Hyvät verkostot luovat yhdistyksille mahdollisuuden luoda erilaisia osallistumisväyliä maahanmuuttajataustaisille nuorille ja tukea nuoria osallisuuteen.