”Ajolähtö” työllisyyden hoidon pelikenttä : Palvelumuotoiltuprototyyppi Lounaistiedon verkkosivuille.
Erlamo, Eija (2017)
Erlamo, Eija
Humanistinen ammattikorkeakoulu
2017
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201705056556
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201705056556
Tiivistelmä
Tässä opinnäytetyössä kehitin innovatiivisen prototyypin verkkosivuista, jotka valmistuessaan voi-daan integroida työn tilaajan verkkosivuille kuvaamaan työllisyysasioita uudella asiakaslähtöisellä tavalla. Työhön kuului selvittää kohdetyhmän, eli työttömien ja ohjaajien tarpeita työmarkkinatietou-desta. Lounaistiedon sivustoa käyttävät kansalaiset eivät vielä niinkään työttömät hakiessaan työ-paikkoja. Työssäni visioin myös sitä, miten yhteisöpedagogit voivat hyödyntää ja tehdä yhteistyötä sivuston toteuttajien kanssa.
Palkkatyöni kautta olen viime vuosina ollut huolissani siitä, että työvoimapalveluihin ohjaamiseen ei ole löytynyt helppokäyttöistä verkkosivustoa. Suomessa toimii reilut 10 000 työnhakijoiden palveluita tuottavaa yritystä. Tämän lisäksi julkinen puoli tuottaa omia työllisyyshankkeita ja kunnissa valmis-taudutaan vuonna 2019 tulevaan maakuntauudistukseen. Näin isoa kokonaisuutta on vaikea hallita. Asiakas on unohtunut näissä palveluissa, sillä ohjaustyö palveluntuottajille koetaan haasteellisem-maksi kuin koskaan. Ohjaustyötä on pyritty siirtämään verkkoon, mutta palvelut ovat sielläkin pirsta-loituneet, kun lähtökohtaisesti jokainen organisaatio pyrkii tuottamaan omat verkkopalvelunsa.
Lounaistieto-hankkeen kanssa tavoittelimme opinnäytetyöllä konstruktiivista otetta, ja oma tavoitteeni oli tässä opinnäytetyössä perehtyä palvelumuotoiluun. Työn myötä näkökulmaksi vahvistui muotoi-luajattelu, johon liitin palvelumuotoilun, tunnelmamuotoilun sekä tarinallistamisen eli storytellingin. Näiden ohella tarkastelin digitaalisuutta sekä käytettävyyteen liittyviä näkökulmia. Tavoite oli luoda prototyyppi verkkosivusta, eikä työn alkaessa ollut selkeää tavoitetta siitä, miltä valmis tuote näyttää. Verkkopalvelun kohdalla pohdin sitä, mikä koetaan palveluksi ja kuka tietoa tarvitsee.
Kehittämistyössä tutkimusmenetelminä käytin tulevaisuusverstasta, prototyypin esittelyä, kyselyä ja yhteisöllistä ideointia. Tulevaisuusverstas oli Turun yhteisöpedagogien toteuttama tapahtuma yli 23:lle eri työvoimapoliittista avustusta saavalle hankkeelle. Osallistuin itse pajoihin mutta pyysin lu-van saada hyödyntää yhden verstaan tuloksia. Kehittämäni prototyypin esittelin valtakunnallisessa seminaarissa, jossa aiheena oli palvelumuotoilu, ja keräsin ensimmäiset arviot tuotteesta. Siihen liit-tyvässä palautekyselyssä pyysin vielä vastausta yhteen selkeään kysymykseen. Yhteisöllisenä me-netelmänä työttömille työnhakijoille käytin 8x8-menetelmää.
Opinnäytetyön tuloksena totean, että ilman muotoilijan taustaakin voi hyödyntää palvelumuotoilua ja valita siitä sellaisia osioita, jotka tuottavat lisäarvoa haluttuun palveluun. Mielestäni palvelumuotoilu ei ole niin uusi asia kuin mitä sen on annettu ymmärtää olevan. Toivon, että sen avulla asiakkaat ote-taan mukaan heitä varten toteutettavien palveluiden suunnitteluun. Työmarkkinatietous ja palveluoh-jaus voisivat olla yhdistettävissä olevia asioita. Niiden yhdistämisessä innovatiiviset kokeilut otetaan ilolla vastaan mutta juurruttaminen toimintaa voi olla haasteellista. Elämme aikaa, jona hallitus panos-taa kehittämiskulttuuria ja maakuntauudistus viimeistään tulee muuttamaan kaiken. Elämme välitilaa eli tavallaan ajolähtöä, jossa asiantuntijat vastausten perusteella pitävät kiinni totutusta mutta työttö-mät asiakkaat visioivat palveluja, joita vielä on vaikea toteuttaa mutta jotka hyvinkin saattavat toteu-tua tulevaisuuden TE-toimistoissa.
Palkkatyöni kautta olen viime vuosina ollut huolissani siitä, että työvoimapalveluihin ohjaamiseen ei ole löytynyt helppokäyttöistä verkkosivustoa. Suomessa toimii reilut 10 000 työnhakijoiden palveluita tuottavaa yritystä. Tämän lisäksi julkinen puoli tuottaa omia työllisyyshankkeita ja kunnissa valmis-taudutaan vuonna 2019 tulevaan maakuntauudistukseen. Näin isoa kokonaisuutta on vaikea hallita. Asiakas on unohtunut näissä palveluissa, sillä ohjaustyö palveluntuottajille koetaan haasteellisem-maksi kuin koskaan. Ohjaustyötä on pyritty siirtämään verkkoon, mutta palvelut ovat sielläkin pirsta-loituneet, kun lähtökohtaisesti jokainen organisaatio pyrkii tuottamaan omat verkkopalvelunsa.
Lounaistieto-hankkeen kanssa tavoittelimme opinnäytetyöllä konstruktiivista otetta, ja oma tavoitteeni oli tässä opinnäytetyössä perehtyä palvelumuotoiluun. Työn myötä näkökulmaksi vahvistui muotoi-luajattelu, johon liitin palvelumuotoilun, tunnelmamuotoilun sekä tarinallistamisen eli storytellingin. Näiden ohella tarkastelin digitaalisuutta sekä käytettävyyteen liittyviä näkökulmia. Tavoite oli luoda prototyyppi verkkosivusta, eikä työn alkaessa ollut selkeää tavoitetta siitä, miltä valmis tuote näyttää. Verkkopalvelun kohdalla pohdin sitä, mikä koetaan palveluksi ja kuka tietoa tarvitsee.
Kehittämistyössä tutkimusmenetelminä käytin tulevaisuusverstasta, prototyypin esittelyä, kyselyä ja yhteisöllistä ideointia. Tulevaisuusverstas oli Turun yhteisöpedagogien toteuttama tapahtuma yli 23:lle eri työvoimapoliittista avustusta saavalle hankkeelle. Osallistuin itse pajoihin mutta pyysin lu-van saada hyödyntää yhden verstaan tuloksia. Kehittämäni prototyypin esittelin valtakunnallisessa seminaarissa, jossa aiheena oli palvelumuotoilu, ja keräsin ensimmäiset arviot tuotteesta. Siihen liit-tyvässä palautekyselyssä pyysin vielä vastausta yhteen selkeään kysymykseen. Yhteisöllisenä me-netelmänä työttömille työnhakijoille käytin 8x8-menetelmää.
Opinnäytetyön tuloksena totean, että ilman muotoilijan taustaakin voi hyödyntää palvelumuotoilua ja valita siitä sellaisia osioita, jotka tuottavat lisäarvoa haluttuun palveluun. Mielestäni palvelumuotoilu ei ole niin uusi asia kuin mitä sen on annettu ymmärtää olevan. Toivon, että sen avulla asiakkaat ote-taan mukaan heitä varten toteutettavien palveluiden suunnitteluun. Työmarkkinatietous ja palveluoh-jaus voisivat olla yhdistettävissä olevia asioita. Niiden yhdistämisessä innovatiiviset kokeilut otetaan ilolla vastaan mutta juurruttaminen toimintaa voi olla haasteellista. Elämme aikaa, jona hallitus panos-taa kehittämiskulttuuria ja maakuntauudistus viimeistään tulee muuttamaan kaiken. Elämme välitilaa eli tavallaan ajolähtöä, jossa asiantuntijat vastausten perusteella pitävät kiinni totutusta mutta työttö-mät asiakkaat visioivat palveluja, joita vielä on vaikea toteuttaa mutta jotka hyvinkin saattavat toteu-tua tulevaisuuden TE-toimistoissa.