Tulevaisuuden koti ja kulttuuri-identiteetti : Suomessa asuvien turvapaikanhakijanuorten kotoutuminen ja tulevaisuudenodotukset
Lundberg, Heidi (2017)
Lundberg, Heidi
Humanistinen ammattikorkeakoulu
2017
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201705107420
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201705107420
Tiivistelmä
Tämä opinnäytetyö on tutkimus nuorista maahanmuuttajista, jotka ovat saapuivat Suomeen vuonna 2015 alaikäisinä turvapaikanhakijoina ja ovat lähiaikoina saaneet oleskeluluvan Suomesta. Tutkimuskysymyksenä oli heidän kotoutumisensa, kulttuuri-identiteettinsä sekä tulevaisuudenodotuksensa.
Tavoite työssä oli nuorten henkilökohtaisten kokemusten näkyväksi tekemistä, mutta sitä on tarkasteltu myös laajemmasta yhteiskunnallisesta ja humaanista näkökulmasta. Työssä tutkitaan myös nuorten kotoutumisen onnistumista heidän osallistuttuaan Nutukka – nuoret turvapaikanhakijat kansanopistoissa -ohjelmaan, jossa nuorille tarjottiin kansanpistojen mukainen kotoutumisen malli.
Opinnäytetyön tilaaja oli Suomen Kansanopistoyhdistys ry. (Finlands Folkhögskolförening ry.), joka hallinnoi Nutukka-ohjelmaa. Tilaajan toiveesta tutkittavien nuorten, haastateltavien asiantuntijoiden sekä kansanopiston sijainti on pidetty asianomaisten yksityisyyden takaamiseksi salassa.
Opinnäytetyön laadullinen aineisto kerättiin haastattelemalla kahta asiantuntijaa sekä seitsemää maahanmuuttajanuorta. Lisäksi nuorille järjestettiin toiminnallinen kuvataidepaja, jossa käsiteltiin kulttuuri-identiteettiä luovan menetelmän keinoin. Yhtenä aineistonkeruun menetelmänä käytettiin osallistuvaa havainnointia. Tietopohjana työssä kulkee kotoutumisen ja maahanmuuttajanuorten kulttuuri- identiteetin kehityksen teemat sekä nuorten maahanmuuttajien tulevaisuudennäkymät Suomessa.
Työn tulokset osoittavat, että Nutukka-ohjelmaan osallistuneiden nuorten kotoutuminen oli onnistunut. Tulokset tuottavat tilaajalle hyödyllistä lisäarvoa Nutukka-ohjelman loppuarvioinnille. Nuoret olivat oppineet ohjelmaan osallistuttuaan suomen kieltä ja arjen taitoja sujuvasti. He kokivat, että heidän oli turvallista asua Suomessa ja heillä oli myös myönteisiä tulevaisuusoriontuneita ajatuksia jatkokouluttautumisesta ja työelämään siirtymisestä. Tuloksissa näkyy myös yhteisöllisyyden onnistunut kokeminen kansanopistojen toiminta-ajatuksen mukaisesti. Toiminnallinen kuvataidepaja tuotti tuloksia, kun nuoret käsittelivät abstrakteja käsitteitä, kuten kulttuuri-identiteettiä, joita voi olla haastavaa käsitellä vieraalla kielellä.
Kotouttamisen toimenpiteitä voitaisiin kehittää lisäämällä vapaaehtoisuuden koordinointia monikulttuurisessa työssä ja tuottamalla enemmän tietoa turvapaikanhakijanuorten tilanteesta yleisesti. Positiivista asenteisiin vaikuttamista olisi mahdollista kehittää lisäämällä toiminnallisten ja luovien menetelmien käyttöä sosiaalityössä.
Nuorten turvapaikanhakijoiden ja maahanmuuttajien kotoutumiseen tähtäävät toimenpiteet ovat erityisen tärkeitä, kun otamme huomioon heidän nuoren ikänsä ja haavoittuvaisen asemansa. Pakolaisia on maailmassa enemmän kuin koskaan aikaisemmin. Maahanmuuttajanuorten kotoutumisen tukeminen on merkittävää myös kansallisella tasolla, jossa kohtaavat hädänalaisten autettavien ja turvallisessa maassa elävien auttajien sosiaaliset, taloudelliset ja inhimilliset tarpeet.
Tavoite työssä oli nuorten henkilökohtaisten kokemusten näkyväksi tekemistä, mutta sitä on tarkasteltu myös laajemmasta yhteiskunnallisesta ja humaanista näkökulmasta. Työssä tutkitaan myös nuorten kotoutumisen onnistumista heidän osallistuttuaan Nutukka – nuoret turvapaikanhakijat kansanopistoissa -ohjelmaan, jossa nuorille tarjottiin kansanpistojen mukainen kotoutumisen malli.
Opinnäytetyön tilaaja oli Suomen Kansanopistoyhdistys ry. (Finlands Folkhögskolförening ry.), joka hallinnoi Nutukka-ohjelmaa. Tilaajan toiveesta tutkittavien nuorten, haastateltavien asiantuntijoiden sekä kansanopiston sijainti on pidetty asianomaisten yksityisyyden takaamiseksi salassa.
Opinnäytetyön laadullinen aineisto kerättiin haastattelemalla kahta asiantuntijaa sekä seitsemää maahanmuuttajanuorta. Lisäksi nuorille järjestettiin toiminnallinen kuvataidepaja, jossa käsiteltiin kulttuuri-identiteettiä luovan menetelmän keinoin. Yhtenä aineistonkeruun menetelmänä käytettiin osallistuvaa havainnointia. Tietopohjana työssä kulkee kotoutumisen ja maahanmuuttajanuorten kulttuuri- identiteetin kehityksen teemat sekä nuorten maahanmuuttajien tulevaisuudennäkymät Suomessa.
Työn tulokset osoittavat, että Nutukka-ohjelmaan osallistuneiden nuorten kotoutuminen oli onnistunut. Tulokset tuottavat tilaajalle hyödyllistä lisäarvoa Nutukka-ohjelman loppuarvioinnille. Nuoret olivat oppineet ohjelmaan osallistuttuaan suomen kieltä ja arjen taitoja sujuvasti. He kokivat, että heidän oli turvallista asua Suomessa ja heillä oli myös myönteisiä tulevaisuusoriontuneita ajatuksia jatkokouluttautumisesta ja työelämään siirtymisestä. Tuloksissa näkyy myös yhteisöllisyyden onnistunut kokeminen kansanopistojen toiminta-ajatuksen mukaisesti. Toiminnallinen kuvataidepaja tuotti tuloksia, kun nuoret käsittelivät abstrakteja käsitteitä, kuten kulttuuri-identiteettiä, joita voi olla haastavaa käsitellä vieraalla kielellä.
Kotouttamisen toimenpiteitä voitaisiin kehittää lisäämällä vapaaehtoisuuden koordinointia monikulttuurisessa työssä ja tuottamalla enemmän tietoa turvapaikanhakijanuorten tilanteesta yleisesti. Positiivista asenteisiin vaikuttamista olisi mahdollista kehittää lisäämällä toiminnallisten ja luovien menetelmien käyttöä sosiaalityössä.
Nuorten turvapaikanhakijoiden ja maahanmuuttajien kotoutumiseen tähtäävät toimenpiteet ovat erityisen tärkeitä, kun otamme huomioon heidän nuoren ikänsä ja haavoittuvaisen asemansa. Pakolaisia on maailmassa enemmän kuin koskaan aikaisemmin. Maahanmuuttajanuorten kotoutumisen tukeminen on merkittävää myös kansallisella tasolla, jossa kohtaavat hädänalaisten autettavien ja turvallisessa maassa elävien auttajien sosiaaliset, taloudelliset ja inhimilliset tarpeet.