"Hei hei mitä kuuluu, mä tiedän miltä susta tuntuu" : ADHD aikuisena ja vertaistuen merkitys

Abstract

Opinnäytetyön tavoite on selvittää keskittymis- ja tarkkaavuushäiriöisten eli ADHD-aikuisten elämänkulkua ja vertaistuen merkitystä. Keskeisenä tutkimuskysymyksenä on vertaistuen merkitys ADHDaikuisten elämässä. Perehdyn työssäni ADHD:hen erityisesti aikuisten näkökulmasta sekä vertaistukeen avaamalla sen historiaa ja tutkimusta ja toteuttamalla haastattelun. ADHD:n uskottiin katoavan viimeistään nuoruuden jälkeen aina 1970-luvulle asti. Lasten ADHD on tunnistettu ja sitä on tutkittu jo 1900-luvun alusta. Aikuisten ADHD:ta ei ole tunnistettu kuin muutama vuosikymmen ja se näkyy esimerkiksi terveydenhuollossa monin tavoin. Lääkärit eivät tunnista ADHDoireita aikuisella ja tutkimuksiin on vaikea päästä. Lisäksi tutkimukset nojaavat vahvasti lapsuudenaikaisiin tietoihin käyttäytymisestä ja koulunkäynnistä mitkä voivat olla vaikea enää saada varsinkin elä- keikää lähestyttäessä. Opinnäytetyötä varten toteutettiin ryhmähaastattelu sekä yhteensä kuusi yksilöhaastattelua. Haastateltavina olivat lukijärjestö Helsingin seudun erilaiset oppijat ry:ssä (HERO) kokoontuvan ADHD-aikuisten vertaistukiryhmän osallistujia ja ohjaaja. Menetelmänä käytettiin puolistrukturoitua teemahaastattelua ja tulokset analysoitiin sisällönanalyysiä käyttäen. Haastatteluista saaduista tuloksista ilmenee selvästi se miten turhauttavaa on aikuisena hakea ADHDdiagnoosia, vaikka sille olisi vahvat epäilyt. Lisäksi ADHD on saattanut jo aiheuttaa monia liitännäishäiriöitä, kuten masennus tai päihdeongelma, jotka haittaavat tutkimuksiin pääsyä. Lisäksi ADHD stigmatisoi eikä siitä mielellään puhuta vertaistuen ulkopuolella. Vertaistuen merkitys ADHD-aikuisen elämässä onkin ilmeinen. Vertaistuki on käsitteenä Suomessa varsin uusi, vaikka AA (Anonyymit Alkoholistit) – vertaisryhmätoiminta tuli meille Yhdysvalloista jo 1940-luvulla. Vertaistuen merkitys kasvoi vasta lamavuosina 1990- luvulla. Vertaistukitutkimuksista ilmenee sen tärkeys sekä yksilön elämässä että yhteiskunnan tukitoimien täydentäjänä. Vertaisryhmä tukee ja auttaa ja se koetaan henkisen hyvinvoinnin kannalta erittäin tärkeäksi.