Mitä tänään koulussa opit poika pellavapäinen, mitä tänään maailmasta koit tytär silkkihapsinen? : JOPO-toiminnan merkitys nuoren aikuisen elämänkulussa

Abstract

Opinnäytetyön tilaaja on Haagan peruskoulun rehtori Matti Koivusalo. Jopo- luokat siirtyivät Haagan peruskouluun vuonna 2015 ja toiminta on siellä suhteellisen uutta. Opinnäytetyön tavoitteena on lisätä henkilöstön tietämystä JOPO-toiminnasta sekä sen merkityksestä oppilaille. Jopo-oppilaat ovat koulun yhteisiä oppilaita ja koko koulu yhteisönä myös kasvattaa heitä.

Joustava perusopetus eli JOPO on toiminnallinen, työpainotteinen ja oppilaan osallistamista painottava tapa suorittaa peruskoulun viimeiset luokat. Toiminta on tarkoitettu oppilaille, joilla päättötodistuksen saaminen on erilaisista syistä vaarantunut. Olen työskennellyt JOPOssa ja sitä edeltäneessä Omaura-projektissa nuoriso-ohjaajana useita vuosia. Toiminta perustuu moniammatilliseen yhteistyöhön, jossa työparina toimivat erityisluokanopettaja ja nuoriso-ohjaaja.

Opinnäytetyöni tavoitteena on tuoda esiin, miten jo aikuistuneet joustavan perusopetuksen ryhmässä peruskoulunsa käyneet nuo kouluvuotensa näkevät ja minkä he kokevat olleen merkityksellistä. Tärkein kysymys koskee niitä tekijöitä, jotka ovat auttaneet heitä peruskoulun koulun loppuun saattamisessa ja millaista tukea he kokevat saaneensa kouluvuosiensa aikana.

Aineisto kerättiin teemahaastattelemalla seitsemää JOPOssa tai Omaurassa peruskoulunsa suorittanutta nuorta aikuista. Heidän peruskouluajastaan oli aikaa neljästä vuodesta yli kymmeneen vuoteen. Työskentelin heidän luokkiensa nuoriso-ohjaajana heidän suorittaessaan peruskouluaan. Yhdistävänä tekijänä haastateltavilla on, että huolimatta haastavasta lähtötilanteesta heidän koulunkäynnissään ja muussakin elämässään tapahtui myönteistä muutosta koko ajan.

Aineistosta voi päätellä, että JOPO-toiminnassa saadulla tuella on ollut hyvin myönteinen vaikutus haastateltavien yläasteaikaan ja myöhempään elämänkulkuun. Nuoriso-ohjaajan rooli koettiin merkittävänä. Työssäoppimisjaksojen merkitys nähtiin tärkeänä ja niiden koettiin vaikuttaneen työelämätai-toihin suuresti. Työpaikkojen aikuissuhteet olivat kannustaneet koulutyöhön.

Tarkastelen nuorten kokemuksia ja kertomuksia sosiaalipedagogiikan viitekehyksessä ja lähestyn Jopo-toimintaa myönteisen tunnistamisen käsitteen kautta. Sosiaalipedagoginen ajattelu ja teoria sopivat hyvin nuorisotyön perustaksi. Siinä korostuu kasvatuksen yhteiskunnallinen ja yhteisöllinen luonne. Yksilön kasvu omaksi itsekseen tapahtuu suhteessa muihin ihmisiin. Kasvatustyön perustana on luottamuksellinen ja kannustava suhde. Se mahdollistaa erilaisten näkökulmien avoimen ja rehellisen käsittelyn ja tukee yhteisöön kuulumista ja yhteisöllisyyden syntymistä. Yhteisöllisyys tukee nuoren osallisuutta, hyvinvointia sekä toimintakykyä. Myönteisen tunnistamisen tavoitteena ovat kohtaamiset ja toimintatavat, jotka tukevat nuoren itseluottamusta ja itsetuntoa. Sitä ei niinkään opiskella kirjoista, vaan se on asenne, joka suuntaa koko elämää. Se luo mahdollisuuden lähestyä nuoren elämää uudesta näkökulmasta ja lisää nuoren osallisuutta oman hyvinvointinsa lisäämiseen.

This final project was ordered by Matti Koivusalo, the principal at Haaga comprehensive school. The flexible basic education (JOPO) classes which operated in Alppila junior high school moved to Haaga comprehensive school in 2015 and the operations there are fairly new. As the operations differ from traditional education both the administration and personnel of the school must be supportive. The objective of this final project is to increase knowledge of flexible basic education as well as its meaning to the students among personnel. JOPO- students are collective to the whole school which, as a community,nurtures them as well.

Flexible basic education (JOPO) is a functional, work and student participation emphasizing way to complete the last grades of comprehensive school. It is meant for students whose diploma is endangered for various reasons. I have worked in flexible basic education and its predecessor, “My Own Career” project (OMAURA), as a youth lworker for several years. The operation is based on multiprofessional cooperation where a special class teacher and a youth worker work as a team.

The objective of my final project is to adduce how grown ups who completed their comprehensive school in a flexible basic education group view those school years and what they experience to have been significant. The most important question pertains to the factors which helped them complete their school and what kind of support they felt they received during their time at school. What kind of support is significant? What sort of meaning do they award to studying in flexible basic education?

The material for this final project was gathered by theme interviewing seven young adults who completed their comprehensive school in flexible basic education or “My Own Career” project. Between four and over ten years have passed since their time in comprehensive school. I worked as the youth leader during their studies. The fact that, despite challenging baselines, the interviewees experienced positive changes in their studies as well as life outside of school acts as a common factor.

Based on the material it can be deduced that the support received during flexible basic education has had a very positive impact on the time the interviewees spent in comprehensive school and their lives following it. The experiences of the interviewees had multiple similarities. The meaning of on-the-job-learning periods was seen as significant and to have had a major effect on working life skills.