Kansainvälinen, yrittäjähenkinen SeAMK - paras korkeakoulu opiskelijalle : Seinäjoen ammattikorkeakoulu 25 vuotta
Seinäjoen ammattikorkeakoulu
2017
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-7109-66-3
https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-7109-66-3
Tiivistelmä
1 JOHDANTOA
Seinäjoen ammattikorkeakoulu (SeAMK) on visionsa mukaan Kansainvälinen jayrittäjähenkinen – paras korkeakoulu opiskelijalle. Tämä on myös Seinäjoen ammattikorkeakoulun viidennen kokoomateoksen teema. Tällä kokoomateoksella juhlistetaan samalla Seinäjoen ammattikorkeakoulun 25. juhlavuotta.
Seinäjoen ammattikorkeakoulun henkilökunta yhdessä yhteistyökumppaneidensa kanssa on aiemmin julkaissut neljä kokoomateosta vuodesta 2013 lähtien. Ensimmäinen kirjoitettiin rehtori, KT Tapio Varmolan 60-vuotisjuhlakirjaksi.Tämä innoitti seamkilaisia yhteiseen kirjoitusurakkaan, ja sen jälkeen kokoomateos on tehty vuosittain. Välillä kokoomateoksessa on ollut tiukempi fokus yhdessä teemassa, mutta useimmiten kokoomateos on pitänyt sisällään kattavan katsauksen SeAMKin opetuksen ja TKI-toiminnan uusimmista tuloksista ja prosesseista sekä korkeakoulumaailman ilmiöistä ja uusista suuntauksista. Neljä kokoomateosta ovat synnyttäneet jatkumon SeAMKin tarinasta. SeAMKin tarinan keskeisenä elementtinä on vuodesta 1992 lähtien ollut opiskelijoiden, yritysten ja laajemmin koko alueen palveleminen. SeAMKin missiona on kouluttaa tulevaisuuden tekijöitä ja tuottaa korkeatasoista soveltavaa tutkimusta hyvinvoinnin ja innovaatioiden edistämiseksi.
Tässä Seinäjoen ammattikorkeakoulun viidennessä kokoomateoksessa SeAMKin tarina jatkuu 105 kirjoittajan voimin. Kirja koostuu 55 artikkelista tämä johdantoartikkeli mukaan luettuna. Artikkeleita on kaikista SeAMKin yksiköistä sekä toimistosta. Artikkeleiden kirjoittamiseen on osallistunut myös merkittävissä määrin kirjoittajia SeAMKin yhteistyökumppaneista. Kokoomateos ei kuitenkaan ole kattava esitys kaikesta siitä, mitä SeAMK on tai mitä SeAMKissa tehdään. Sen sijaan teokseen on muodostettu poikkileikkaus SeAMKin toiminnasta vuonna 2017 ikään kuin näyteikkunaksi. Kirjan luvut muodostuvat ammattikorkeakoulun visioon liittyvin temaattisin perustein. Samalla kirjan rakenteen tavoitteena on madaltaa eri tieteenalojen, koulutusalojen sekä henkilöstöryhmien raja-aitoja ja tuoda esiin monialaista yhteistyötä.
2 KIRJAN RAKENTEESTA
Tämän kokoomateoksen artikkelit on koottu neljän teeman alle. Ensimmäisenä teemana on Vaikuttava SeAMK. Korkeakoulujen yhteiskunnallinen vaikuttavuus on noussut vahvasti julkiseen keskusteluun viime aikoina. Julkisrahoitteisena organisaationa korkeakouluja voidaan pitää tilivelvollisina yhteiskunnalle. Yhteiskunnallinen vaikuttavuus on moninainen ja toisaalta myös vaikeasti todennettava ilmiö, joka legitimoi ammattikorkeakoulujen ja yliopistojen toimintaa. Vaikuttavuus on laaja käsite, joka käsittää koulutuksen ja TKI-toiminnan suorat vaikutukset, mutta myös epäsuorat vaikutukset.
Vaikuttava SeAMK -osio koostuu kolmesta artikkelista. Ensimmäisessä artikkelissa rehtori Tapio Varmolan johdolla vedetään yhteen SeAMKin vaikuttavuutta kolmesta näkökulmasta. Näkökulmina ovat, miten Seinäjoen ammattikorkeakoulu (SeAMK) on koulutuksella onnistunut tuomaan korkeatasoista osaamista Etelä-Pohjanmaalle, miten SeAMKin TKI-toiminta on kehittynyt ja palvellut työ- ja elinkeinoelämää sekä miten SeAMK on kyennyt kehittymään alueelle tärkeäksi korkeakoulutoimijaksi. Toisessa artikkelissa Tampereen yliopiston tutkija Nina Suvinen sekä professori Markku Sotarauta ovat tehneet katsauksen kansainväliseen tutkimukseen korkeakoulujen ja yliopistojen vaikuttavuudesta: mihin suuntaan se on kehittymässä, mihin yliopistojen odotetaan vaikuttavan ja mitkä tekijät vuorovaikutusprosessiin vaikuttavat. Kolmannessa artikkelissa käydään läpi Seinäjoen Ammattikorkeakoulu Oy:n hallituksen puheenjohtajan, professori Kari Hokkasen johdattamana Seinäjoen kaupungin rautaista syntyhistoriaa. Artikkelissa analysoidaan Seinäjoen ensimmäistä ”suuruuden” aikaa, jolloin rautaruukki ja rautatie olivat Seinäjoen kehityksen kannalta ratkaisevia. Koulutus seurasi vähitellen muuta kehitystä kaupungissa. Artikkelin loppuosassa todetaan, että vaikka paljon on vielä korkeakoulupolitiikassa tehtävää, on Seinäjoella ja maakunnassa kehitys eri aloilla saanut vetoapua koulutuksesta ja sitä tukevasta tutkimuksesta Seinäjoen Kampuksella, molemmin puolin jokea.
Toisena teemana on Kansainvälinen SeAMK. Kansainvälisen toiminnan eri muodoilla on ollut Seinäjoen ammattikorkeakoulussa vahva rooli jo pitkään. Toimintaympäristöt kansainvälistyvät ja siksi tulevaisuudessa kansainvälisyys otetaan huomioon opinnoissa läpi tutkinnon entistä voimakkaammin. SeAMKilla on olemassa useita merkittäviä kansainvälisiä kumppaneita, joiden kanssa yhteistyö on pitkäaikaista, monialaista ja monitasoista. Tällä hetkellä SeAMKilla on noin 200
yhteistyösopimusta ulkomaisten korkeakoulujen kanssa 52 maassa opiskelija- ja henkilökuntavaihtoon sekä muuhun kansainväliseen yhteistyöhön liittyen. Kaikille opiskelijoille halutaan tarjota mahdollisuus olla osana globaalia ympäristöä; siksi otikansainvälistymiseen panostetaan entistä voimakkaammin. Kansainvälisyys on merkittävä osa myös tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoimintaa TKI), sillä usein kansainvälisten verkostojen luominen ja vahvistamien tapahtuu juuri TKI-hankkeiden kautta. Parhaillaan SeAMKissa on käynnissä 15 kansainvälisesti rahoitettua hanketta ja useita uusia hakemuksia on valmisteilla.Tavoitteena on, että kansainvälisen rahoituksen määrä saadaan kolminkertaistettua vuoden 2015 tasosta tämän sopimuskauden loppuun mennessä.
Toinen osa kuvaa ansiokkaasti SeAMKissa tapahtuvan kansainvälisen toiminnan laajuutta ja monipuolisuutta. Osio pitää sisällään yhteensä 11 artikkelia. Artikkelit valottavat SeAMKin kansainvälisen toiminnan historiaa, mutta kertovat myös uusista avauksista, kuten esimerkiksi osaamisen viennistä. Tässä osiossa perehdytään lisäksi siihen, millaisia viestintätaitoja tarvitaan, jotta globaalissa ja kansainvälistyvässä ympäristössä on mahdollista toimia. Aina kuitenkaan ei tarvitse lähteä kauas hakemaan kansainvälisiä tuulia. Osiossa esitellään mm. kotikansainvälisyyden tarjoamia mahdollisuuksia ja roolia kansainvälisyysvalmiuksien kehittymisessä. Artikkelikokonaisuudesta saa myös hyvän kuvan SeAMKin tarjoamista vaihtoehdoista ulkomailla opiskeluun. Erilaisia vaihto-ohjelmia tarjotaan sekä opiskelijoille että opettajille. Artikkeleissa perehdytään lisäksi siihen, millaista kansainvälistä hanke- ja tutkimustoimintaa SeAMKissa on viime aikoina tehty.
Teoksen kolmas teema on Yrittäjähenkinen SeAMK. Yrittäjähenkisyys on osa Seinäjoen ammattikorkeakoulun visiota. Tavoitteemme on, että SeAMKista valmistunut opiskelija on yrittäjähenkinen ja kykenee myös luomaan ja kehittämään uutta kannattavaa ja menestyvää liiketoimintaa. Opinnoissa yrittäjyyden teema näkyy sisältöinä ja oppimismenetelminä, joilla edistetään opiskelijan tiedollisia, taidollisia ja asenteellisia valmiuksia yrittäjähenkisyyteen ja yrittäjyyteen. Yrittäjähenkisyyttä kehitetään erityisesti luovuutta, innovatiivisuutta sekä visiointi- ja riskinottokykyä edistävillä pedagogisilla käytännöillä kaikissa tutkinto-ohjelmissa. Vuodesta 2015 lähtien yrittäjyys on kulkenut juonteena kaikissa tutkinto-ohjelmissa, ja ne kestävät koko opintojen ajan. Omaa yritystoimintaa suunnitteleva opiskelija voi tutkinnon suorittamisen aikana kehittää yritysideaansa sekä osaamistaan tulevana yrittäjänä
Yritystallissa. Opiskelijat ovat itse perustaneet keväällä 2017 yrittäjyysyhteisön Seinäjoki Entrepreneurship Society (SeiES) sekä osuuskunnan. Opetuksen ohella yrittäjyys ja kasvu ovat SeAMKin TKI-toiminnan yksi neljästä painoalasta. Painoalan sisällä erityisenä kärkenä on Kasvuyrittäjyys ja omistajanvaihdokset, jossa teemassa ammattikorkeakoulumme edustaa valtakunnan kärkeä.
Kolmas osa, Yrittäjähenkinen SeAMK, nostaa esille ammattikorkeakoulun roolin opiskelijoiden yrittäjähenkisyyden kasvattajana erilaisin pedagogisin ratkaisuin sekä toisaalta ammattikorkeakoulun asiantuntijaroolin yritysten ja organisaatioiden yhteistyökumppanina ja kehittäjänä. Tässä osiossa on kaikkiaan 16 artikkelia. Ne valottavat muun muassa maaseutuyrityksen omistajanvaihdoksen johtamista vertaillen maatilayritysten ja muiden pk-yritysten omistajanvaihdosprosesseja. Artikkelikokonaisuudessa esitellään myös toimenpiteitä ja toimintamalleja, joilla tehostetaan alueen korkeakoulujen kaupallistamisosaamista, korkeakoulun tuottaman tiedon hyödyntämistä pk-yrityksissä sekä digitalisaation vaikutusta
teollisten pk-yritysten menestymiseen. Osiossa perehdytään lisäksi ammattikorkeakoulun vahvaan osaamiseen ruoan, ruokaelämysten toteuttamisen sekä julkisten ruokapalveluiden ravitsemusosaamisen kehittämisessä. Työhyvinvointi ja työelämän laadun kehittäminen nousee myös esille yhtenä SeAMKin kärkenä ja tärkeänä alueellisen yhteistyön ja kehittämisen osa-alueena. Yrittäjyyden pedagogisiin malleihin artikkeleissa on useita näkökulmia. Artikkeleissa kuvataan muuan muassa virtuaaliyritystoimintaa sekä opiskelijoiden omaa yrittäjyyttä edistäviä asioita ja naisopiskelijoiden tavoitteita yrittäjyydessä.
Kokoomateoksen neljäs ja viimeinen teema on SeAMK - Paras korkeakoulu opiskelijalle. Teeman nimi tulee kirjan muiden teemojen tapaan SeAMKin visiosta. Vuonna 2015 tehdyn strategiapäivityksen yhteydessä visioon otettiin mukaan tahtotila olla paras korkeakoulu opiskelijalle. Parhaimmuudesta nousee helposti mieleen yliopistojen ranking-listat ja paremmuuden mittaaminen. Visioon kätkeytyy kuitenkin jotain paljon syvempää. Visio haastaa koko SeAMK-yhteisön ajattelemaan opiskelijan parasta kokonaisvaltaisesti opintojen erilaisten vaiheiden osalta. Näihin sisältyvät varsinaisen tutkinto-opiskelun lisäksi esimerkiksi avoimen ammattikorkeakoulun opiskelu ja tutkinnon jälkeinen työllistyminen sekä mahdollinen täydennyskoulutus.
Neljäs osa koostuu 24 artikkelista, joiden kirjoittajat kertovat oman työnsä näkökulman siitä, miksi SeAMK on opiskelijalle paras korkeakoulu. Useissa teeman artikkeleissa korostuu aloittavan artikkelin ajatus. Opetus ja opettajuus ovat olleet murroksessa jo jonkin aikaa ja murros jatkuu. Opetuksen paradigman muutos on seurausta viestintäteknologioiden kehityksestä, joka laajemminkin parhaillaan muuttaa ympäröivää yhteiskuntaa. Tässä paradigman muutoksessa ammattikorkeakoulun tulee pysyä mukana. Opetuksessa onkin aiheellista pohtia, millaisia sisältöjä ammattikorkeakoulun opinnoissa käsitellään. Tähän keskittyvät luvun seuraavat artikkelit. Esille nousevat niin kokonaiset tutkintorakenteet kuin yhteiskunnan muutoksen tuomat uudet tuulet teollisen internetin ja vanhustyön muodossa. Seuraavaksi esitellään kavalkadi kahdesta SeAMKin pedagogisesta vahvuudesta eli työelämälähtöisyydestä ja projektimaisesta oppimisesta. Artikkelit keskittyvät lähinnä opinnäytetyöhön ja tutkinto-opiskelun aikaisiin opintoihin, mutta myös opintojen jälkeinen täydennyskoulutus pääsee esille. Osion loppupuolen artikkelit luonnehtivat SeAMKin pedagogista ympäristöä niin teoreettisesta kuin fyysisestä näkökulmasta. Esille nousevat esimerkiksi opiskelijoiden digitaaliset valmiudet ja kirjaston tuottamat palvelut, jotka vastaavat opiskelijoiden tiedon tarpeeseen muuttuvassa mediaympäristössä. Esillä on myös eri tutkinto-ohjelmien opiskelijoiden osaamistarpeet monipuolisena artikkelikollaasina. Yhteiskunnan murroksen myötä ammattikorkeakoulussa joudutaan joskus myöskin lakkauttamaan kokonaisia tutkinto-ohjelmia ja saadaan perustaa uusia. Näin voimakkaissa murroksissa opiskelijoiden tarpeiden kohtaaminen on ensiarvoisen tärkeää, kuten neljännen teeman loppu osoittaa. Teeman päättää koko SeAMK-yhteisön fyysisestä kunnosta ja hyvinvoinnista huolehtiva artikkeli.
3 LUKIJALLE
SeAMKin viides kokoomateos on jälleen poikkileikkaus koko ammattikorkeakoulun toiminnasta. Teos sekä täydentää että päivittää aiemmissa kokoomateoksissa ja muutenkin SeAMKista kirjoitettuja tekstejä. Teosta voi lukea kolmella tavalla. Teoksen kukin artikkeli muodostaa oman kokonaisuutensa, joten kirjaa voi lukea artikkeli kerrallaan välittämättä kirjan teemajaottelusta. Kirjaa voi myös lukea teema kerrallaan, jolloin kokonaiskuva SeAMKin toimista kussakin aihepiirissä saa syvällisempiä tasoja. Lukemisen raskaan sarjan edustajat voivat lukea teoksen kannesta kanteen. Tällä lukukokemuksella toimituskunta arvioi lukijan saavan verrattain hyvän kokonaiskuvan siitä, millainen Seinäjoen ammattikorkeakoulu on kuluvana vuonna 2017. Toimituskunta kannustaa lukijaa rohkeasti olemaan yhteydessä artikkelien kirjoittajiin, mikäli mielenkiinto herää tutkimuksen tai pedagogiikan taustoihin tarkemmin tai tulosten hyödyntämiseen omassa toiminnassa.
Tämän kokoomateoksen syntyminen on edellyttänyt laajaa yhteistyötä. Artikkeleiden kirjoittajien ohella artikkeleiden taustalla oleviin tutkimuksiin ja toimiin on osallistunut mittava joukko SeAMKin ja yhteistyötahojen tutkijoita sekä opettajia. Merkittävä rooli on myös ollut SeAMKin sekä perustoimintaa että hanketoimintaa rahoittaneilla tahoilla sekä SeAMKin opiskelijoilla.
Kokoomateoksen toimituskunta haluaa kiittää lämpimästi kaikkia edellä mainittuja kirjoittajia ja tahoja. SeAMKin kokoomateoksen toimituskunta toivottaa lukijoille antoisia lukuhetkiä SeAMKin 25. juhlavuoden merkeissä!
Seinäjoen ammattikorkeakoulu (SeAMK) on visionsa mukaan Kansainvälinen jayrittäjähenkinen – paras korkeakoulu opiskelijalle. Tämä on myös Seinäjoen ammattikorkeakoulun viidennen kokoomateoksen teema. Tällä kokoomateoksella juhlistetaan samalla Seinäjoen ammattikorkeakoulun 25. juhlavuotta.
Seinäjoen ammattikorkeakoulun henkilökunta yhdessä yhteistyökumppaneidensa kanssa on aiemmin julkaissut neljä kokoomateosta vuodesta 2013 lähtien. Ensimmäinen kirjoitettiin rehtori, KT Tapio Varmolan 60-vuotisjuhlakirjaksi.Tämä innoitti seamkilaisia yhteiseen kirjoitusurakkaan, ja sen jälkeen kokoomateos on tehty vuosittain. Välillä kokoomateoksessa on ollut tiukempi fokus yhdessä teemassa, mutta useimmiten kokoomateos on pitänyt sisällään kattavan katsauksen SeAMKin opetuksen ja TKI-toiminnan uusimmista tuloksista ja prosesseista sekä korkeakoulumaailman ilmiöistä ja uusista suuntauksista. Neljä kokoomateosta ovat synnyttäneet jatkumon SeAMKin tarinasta. SeAMKin tarinan keskeisenä elementtinä on vuodesta 1992 lähtien ollut opiskelijoiden, yritysten ja laajemmin koko alueen palveleminen. SeAMKin missiona on kouluttaa tulevaisuuden tekijöitä ja tuottaa korkeatasoista soveltavaa tutkimusta hyvinvoinnin ja innovaatioiden edistämiseksi.
Tässä Seinäjoen ammattikorkeakoulun viidennessä kokoomateoksessa SeAMKin tarina jatkuu 105 kirjoittajan voimin. Kirja koostuu 55 artikkelista tämä johdantoartikkeli mukaan luettuna. Artikkeleita on kaikista SeAMKin yksiköistä sekä toimistosta. Artikkeleiden kirjoittamiseen on osallistunut myös merkittävissä määrin kirjoittajia SeAMKin yhteistyökumppaneista. Kokoomateos ei kuitenkaan ole kattava esitys kaikesta siitä, mitä SeAMK on tai mitä SeAMKissa tehdään. Sen sijaan teokseen on muodostettu poikkileikkaus SeAMKin toiminnasta vuonna 2017 ikään kuin näyteikkunaksi. Kirjan luvut muodostuvat ammattikorkeakoulun visioon liittyvin temaattisin perustein. Samalla kirjan rakenteen tavoitteena on madaltaa eri tieteenalojen, koulutusalojen sekä henkilöstöryhmien raja-aitoja ja tuoda esiin monialaista yhteistyötä.
2 KIRJAN RAKENTEESTA
Tämän kokoomateoksen artikkelit on koottu neljän teeman alle. Ensimmäisenä teemana on Vaikuttava SeAMK. Korkeakoulujen yhteiskunnallinen vaikuttavuus on noussut vahvasti julkiseen keskusteluun viime aikoina. Julkisrahoitteisena organisaationa korkeakouluja voidaan pitää tilivelvollisina yhteiskunnalle. Yhteiskunnallinen vaikuttavuus on moninainen ja toisaalta myös vaikeasti todennettava ilmiö, joka legitimoi ammattikorkeakoulujen ja yliopistojen toimintaa. Vaikuttavuus on laaja käsite, joka käsittää koulutuksen ja TKI-toiminnan suorat vaikutukset, mutta myös epäsuorat vaikutukset.
Vaikuttava SeAMK -osio koostuu kolmesta artikkelista. Ensimmäisessä artikkelissa rehtori Tapio Varmolan johdolla vedetään yhteen SeAMKin vaikuttavuutta kolmesta näkökulmasta. Näkökulmina ovat, miten Seinäjoen ammattikorkeakoulu (SeAMK) on koulutuksella onnistunut tuomaan korkeatasoista osaamista Etelä-Pohjanmaalle, miten SeAMKin TKI-toiminta on kehittynyt ja palvellut työ- ja elinkeinoelämää sekä miten SeAMK on kyennyt kehittymään alueelle tärkeäksi korkeakoulutoimijaksi. Toisessa artikkelissa Tampereen yliopiston tutkija Nina Suvinen sekä professori Markku Sotarauta ovat tehneet katsauksen kansainväliseen tutkimukseen korkeakoulujen ja yliopistojen vaikuttavuudesta: mihin suuntaan se on kehittymässä, mihin yliopistojen odotetaan vaikuttavan ja mitkä tekijät vuorovaikutusprosessiin vaikuttavat. Kolmannessa artikkelissa käydään läpi Seinäjoen Ammattikorkeakoulu Oy:n hallituksen puheenjohtajan, professori Kari Hokkasen johdattamana Seinäjoen kaupungin rautaista syntyhistoriaa. Artikkelissa analysoidaan Seinäjoen ensimmäistä ”suuruuden” aikaa, jolloin rautaruukki ja rautatie olivat Seinäjoen kehityksen kannalta ratkaisevia. Koulutus seurasi vähitellen muuta kehitystä kaupungissa. Artikkelin loppuosassa todetaan, että vaikka paljon on vielä korkeakoulupolitiikassa tehtävää, on Seinäjoella ja maakunnassa kehitys eri aloilla saanut vetoapua koulutuksesta ja sitä tukevasta tutkimuksesta Seinäjoen Kampuksella, molemmin puolin jokea.
Toisena teemana on Kansainvälinen SeAMK. Kansainvälisen toiminnan eri muodoilla on ollut Seinäjoen ammattikorkeakoulussa vahva rooli jo pitkään. Toimintaympäristöt kansainvälistyvät ja siksi tulevaisuudessa kansainvälisyys otetaan huomioon opinnoissa läpi tutkinnon entistä voimakkaammin. SeAMKilla on olemassa useita merkittäviä kansainvälisiä kumppaneita, joiden kanssa yhteistyö on pitkäaikaista, monialaista ja monitasoista. Tällä hetkellä SeAMKilla on noin 200
yhteistyösopimusta ulkomaisten korkeakoulujen kanssa 52 maassa opiskelija- ja henkilökuntavaihtoon sekä muuhun kansainväliseen yhteistyöhön liittyen. Kaikille opiskelijoille halutaan tarjota mahdollisuus olla osana globaalia ympäristöä; siksi otikansainvälistymiseen panostetaan entistä voimakkaammin. Kansainvälisyys on merkittävä osa myös tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoimintaa TKI), sillä usein kansainvälisten verkostojen luominen ja vahvistamien tapahtuu juuri TKI-hankkeiden kautta. Parhaillaan SeAMKissa on käynnissä 15 kansainvälisesti rahoitettua hanketta ja useita uusia hakemuksia on valmisteilla.Tavoitteena on, että kansainvälisen rahoituksen määrä saadaan kolminkertaistettua vuoden 2015 tasosta tämän sopimuskauden loppuun mennessä.
Toinen osa kuvaa ansiokkaasti SeAMKissa tapahtuvan kansainvälisen toiminnan laajuutta ja monipuolisuutta. Osio pitää sisällään yhteensä 11 artikkelia. Artikkelit valottavat SeAMKin kansainvälisen toiminnan historiaa, mutta kertovat myös uusista avauksista, kuten esimerkiksi osaamisen viennistä. Tässä osiossa perehdytään lisäksi siihen, millaisia viestintätaitoja tarvitaan, jotta globaalissa ja kansainvälistyvässä ympäristössä on mahdollista toimia. Aina kuitenkaan ei tarvitse lähteä kauas hakemaan kansainvälisiä tuulia. Osiossa esitellään mm. kotikansainvälisyyden tarjoamia mahdollisuuksia ja roolia kansainvälisyysvalmiuksien kehittymisessä. Artikkelikokonaisuudesta saa myös hyvän kuvan SeAMKin tarjoamista vaihtoehdoista ulkomailla opiskeluun. Erilaisia vaihto-ohjelmia tarjotaan sekä opiskelijoille että opettajille. Artikkeleissa perehdytään lisäksi siihen, millaista kansainvälistä hanke- ja tutkimustoimintaa SeAMKissa on viime aikoina tehty.
Teoksen kolmas teema on Yrittäjähenkinen SeAMK. Yrittäjähenkisyys on osa Seinäjoen ammattikorkeakoulun visiota. Tavoitteemme on, että SeAMKista valmistunut opiskelija on yrittäjähenkinen ja kykenee myös luomaan ja kehittämään uutta kannattavaa ja menestyvää liiketoimintaa. Opinnoissa yrittäjyyden teema näkyy sisältöinä ja oppimismenetelminä, joilla edistetään opiskelijan tiedollisia, taidollisia ja asenteellisia valmiuksia yrittäjähenkisyyteen ja yrittäjyyteen. Yrittäjähenkisyyttä kehitetään erityisesti luovuutta, innovatiivisuutta sekä visiointi- ja riskinottokykyä edistävillä pedagogisilla käytännöillä kaikissa tutkinto-ohjelmissa. Vuodesta 2015 lähtien yrittäjyys on kulkenut juonteena kaikissa tutkinto-ohjelmissa, ja ne kestävät koko opintojen ajan. Omaa yritystoimintaa suunnitteleva opiskelija voi tutkinnon suorittamisen aikana kehittää yritysideaansa sekä osaamistaan tulevana yrittäjänä
Yritystallissa. Opiskelijat ovat itse perustaneet keväällä 2017 yrittäjyysyhteisön Seinäjoki Entrepreneurship Society (SeiES) sekä osuuskunnan. Opetuksen ohella yrittäjyys ja kasvu ovat SeAMKin TKI-toiminnan yksi neljästä painoalasta. Painoalan sisällä erityisenä kärkenä on Kasvuyrittäjyys ja omistajanvaihdokset, jossa teemassa ammattikorkeakoulumme edustaa valtakunnan kärkeä.
Kolmas osa, Yrittäjähenkinen SeAMK, nostaa esille ammattikorkeakoulun roolin opiskelijoiden yrittäjähenkisyyden kasvattajana erilaisin pedagogisin ratkaisuin sekä toisaalta ammattikorkeakoulun asiantuntijaroolin yritysten ja organisaatioiden yhteistyökumppanina ja kehittäjänä. Tässä osiossa on kaikkiaan 16 artikkelia. Ne valottavat muun muassa maaseutuyrityksen omistajanvaihdoksen johtamista vertaillen maatilayritysten ja muiden pk-yritysten omistajanvaihdosprosesseja. Artikkelikokonaisuudessa esitellään myös toimenpiteitä ja toimintamalleja, joilla tehostetaan alueen korkeakoulujen kaupallistamisosaamista, korkeakoulun tuottaman tiedon hyödyntämistä pk-yrityksissä sekä digitalisaation vaikutusta
teollisten pk-yritysten menestymiseen. Osiossa perehdytään lisäksi ammattikorkeakoulun vahvaan osaamiseen ruoan, ruokaelämysten toteuttamisen sekä julkisten ruokapalveluiden ravitsemusosaamisen kehittämisessä. Työhyvinvointi ja työelämän laadun kehittäminen nousee myös esille yhtenä SeAMKin kärkenä ja tärkeänä alueellisen yhteistyön ja kehittämisen osa-alueena. Yrittäjyyden pedagogisiin malleihin artikkeleissa on useita näkökulmia. Artikkeleissa kuvataan muuan muassa virtuaaliyritystoimintaa sekä opiskelijoiden omaa yrittäjyyttä edistäviä asioita ja naisopiskelijoiden tavoitteita yrittäjyydessä.
Kokoomateoksen neljäs ja viimeinen teema on SeAMK - Paras korkeakoulu opiskelijalle. Teeman nimi tulee kirjan muiden teemojen tapaan SeAMKin visiosta. Vuonna 2015 tehdyn strategiapäivityksen yhteydessä visioon otettiin mukaan tahtotila olla paras korkeakoulu opiskelijalle. Parhaimmuudesta nousee helposti mieleen yliopistojen ranking-listat ja paremmuuden mittaaminen. Visioon kätkeytyy kuitenkin jotain paljon syvempää. Visio haastaa koko SeAMK-yhteisön ajattelemaan opiskelijan parasta kokonaisvaltaisesti opintojen erilaisten vaiheiden osalta. Näihin sisältyvät varsinaisen tutkinto-opiskelun lisäksi esimerkiksi avoimen ammattikorkeakoulun opiskelu ja tutkinnon jälkeinen työllistyminen sekä mahdollinen täydennyskoulutus.
Neljäs osa koostuu 24 artikkelista, joiden kirjoittajat kertovat oman työnsä näkökulman siitä, miksi SeAMK on opiskelijalle paras korkeakoulu. Useissa teeman artikkeleissa korostuu aloittavan artikkelin ajatus. Opetus ja opettajuus ovat olleet murroksessa jo jonkin aikaa ja murros jatkuu. Opetuksen paradigman muutos on seurausta viestintäteknologioiden kehityksestä, joka laajemminkin parhaillaan muuttaa ympäröivää yhteiskuntaa. Tässä paradigman muutoksessa ammattikorkeakoulun tulee pysyä mukana. Opetuksessa onkin aiheellista pohtia, millaisia sisältöjä ammattikorkeakoulun opinnoissa käsitellään. Tähän keskittyvät luvun seuraavat artikkelit. Esille nousevat niin kokonaiset tutkintorakenteet kuin yhteiskunnan muutoksen tuomat uudet tuulet teollisen internetin ja vanhustyön muodossa. Seuraavaksi esitellään kavalkadi kahdesta SeAMKin pedagogisesta vahvuudesta eli työelämälähtöisyydestä ja projektimaisesta oppimisesta. Artikkelit keskittyvät lähinnä opinnäytetyöhön ja tutkinto-opiskelun aikaisiin opintoihin, mutta myös opintojen jälkeinen täydennyskoulutus pääsee esille. Osion loppupuolen artikkelit luonnehtivat SeAMKin pedagogista ympäristöä niin teoreettisesta kuin fyysisestä näkökulmasta. Esille nousevat esimerkiksi opiskelijoiden digitaaliset valmiudet ja kirjaston tuottamat palvelut, jotka vastaavat opiskelijoiden tiedon tarpeeseen muuttuvassa mediaympäristössä. Esillä on myös eri tutkinto-ohjelmien opiskelijoiden osaamistarpeet monipuolisena artikkelikollaasina. Yhteiskunnan murroksen myötä ammattikorkeakoulussa joudutaan joskus myöskin lakkauttamaan kokonaisia tutkinto-ohjelmia ja saadaan perustaa uusia. Näin voimakkaissa murroksissa opiskelijoiden tarpeiden kohtaaminen on ensiarvoisen tärkeää, kuten neljännen teeman loppu osoittaa. Teeman päättää koko SeAMK-yhteisön fyysisestä kunnosta ja hyvinvoinnista huolehtiva artikkeli.
3 LUKIJALLE
SeAMKin viides kokoomateos on jälleen poikkileikkaus koko ammattikorkeakoulun toiminnasta. Teos sekä täydentää että päivittää aiemmissa kokoomateoksissa ja muutenkin SeAMKista kirjoitettuja tekstejä. Teosta voi lukea kolmella tavalla. Teoksen kukin artikkeli muodostaa oman kokonaisuutensa, joten kirjaa voi lukea artikkeli kerrallaan välittämättä kirjan teemajaottelusta. Kirjaa voi myös lukea teema kerrallaan, jolloin kokonaiskuva SeAMKin toimista kussakin aihepiirissä saa syvällisempiä tasoja. Lukemisen raskaan sarjan edustajat voivat lukea teoksen kannesta kanteen. Tällä lukukokemuksella toimituskunta arvioi lukijan saavan verrattain hyvän kokonaiskuvan siitä, millainen Seinäjoen ammattikorkeakoulu on kuluvana vuonna 2017. Toimituskunta kannustaa lukijaa rohkeasti olemaan yhteydessä artikkelien kirjoittajiin, mikäli mielenkiinto herää tutkimuksen tai pedagogiikan taustoihin tarkemmin tai tulosten hyödyntämiseen omassa toiminnassa.
Tämän kokoomateoksen syntyminen on edellyttänyt laajaa yhteistyötä. Artikkeleiden kirjoittajien ohella artikkeleiden taustalla oleviin tutkimuksiin ja toimiin on osallistunut mittava joukko SeAMKin ja yhteistyötahojen tutkijoita sekä opettajia. Merkittävä rooli on myös ollut SeAMKin sekä perustoimintaa että hanketoimintaa rahoittaneilla tahoilla sekä SeAMKin opiskelijoilla.
Kokoomateoksen toimituskunta haluaa kiittää lämpimästi kaikkia edellä mainittuja kirjoittajia ja tahoja. SeAMKin kokoomateoksen toimituskunta toivottaa lukijoille antoisia lukuhetkiä SeAMKin 25. juhlavuoden merkeissä!