Lohjan poliisin kenttäpartioiden suorittama suppea esitutkinta vuosina 2015 ja 2016
Peltoniemi, Teemu (2017)
Poliisiammattikorkeakoulu
2017
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2017090814936
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2017090814936
Tiivistelmä
Tässä tutkimuksessa tutkin vuosina 2015-2016 Lohjan poliisin kenttäpartioiden tekemiä suppeita esitutkintoja. Tutkin kuinka paljon kenttäpartiot tekivät suppeaa esitutkintaa ja mitä eri rikosnimikkeitä kyseisenä aikana kenttäpartiot käsittelivät tässä menettelyssä.
Lisäksi vertailen Lohjan poliisin kenttäpartioiden ja lyhytkestoisen rikostutkinnan rikostutkintatilastoja vuosilta 2014–2016. Haastattelemalla Lohjan kenttäpartioiden poliiseja, syyttäjää, rikostutkijaa ja tutkinnanjohtajaa olen selvittänyt suppeaan esitutkintaan liittyviä hyötyjä sekä sen käyttöön mahdollisesti vaikuttavia tekijöitä.
Tämän tutkimuksen tuloksena selvisi, että yleisimmät Lohjan kenttäpartioiden suppeassa esitutkinnassa käsittelemät rikosnimikkeet vuosina 2015 ja 2016 olivat ajokorttirikkomus,
huumausaineen käyttörikos, kulkuneuvon kuljettaminen oikeudetta, liikennerikkomus, liikenneturvallisuuden vaarantaminen, näpistys sekä rattijuopumus. Edellä mainittuja
rikoksia Lohjan poliisin kenttäpartiot tutkivat yhteensä 4549 kappaletta. Muita rikosnimikkeitä Lohjan kenttäpartiot olivat vastaavana aikana tutkineet suppeassa esitutkinnassa yhteensä 577 kappaletta (RikiTrip 21.3.2017).
Kenttäpartioiden ja lyhytkestoisen rikostutkinnan rikostutkintatilastojen vertailu osoitti tässä tutkimuksessa, ettei ilmoitettujen rikosten määrällä ole vaikutusta tutkinta-aikaan tai selvitysprosentteihin vuosien 2014-2016 tarkasteluajanjaksolla. Haastatteluista ilmeni, että kentällä tehdyt suppeat esitutkinnat vähentävät jonkin verran lyhytkestoisen rikostutkinnan työmäärää. Haastatteluiden perusteella kenttäpartioiden tekemien suppeiden esitutkintojen määrään vaikuttavia tekijöitä ovat esitutkintataidot, työmotivaatio ja asenteet. Myös työhyvinvoinnin voidaan olettaa jonkin verran vaikuttavan kenttäpartioiden suorittaman suppean esitutkinnan määrään.
Lisäksi vertailen Lohjan poliisin kenttäpartioiden ja lyhytkestoisen rikostutkinnan rikostutkintatilastoja vuosilta 2014–2016. Haastattelemalla Lohjan kenttäpartioiden poliiseja, syyttäjää, rikostutkijaa ja tutkinnanjohtajaa olen selvittänyt suppeaan esitutkintaan liittyviä hyötyjä sekä sen käyttöön mahdollisesti vaikuttavia tekijöitä.
Tämän tutkimuksen tuloksena selvisi, että yleisimmät Lohjan kenttäpartioiden suppeassa esitutkinnassa käsittelemät rikosnimikkeet vuosina 2015 ja 2016 olivat ajokorttirikkomus,
huumausaineen käyttörikos, kulkuneuvon kuljettaminen oikeudetta, liikennerikkomus, liikenneturvallisuuden vaarantaminen, näpistys sekä rattijuopumus. Edellä mainittuja
rikoksia Lohjan poliisin kenttäpartiot tutkivat yhteensä 4549 kappaletta. Muita rikosnimikkeitä Lohjan kenttäpartiot olivat vastaavana aikana tutkineet suppeassa esitutkinnassa yhteensä 577 kappaletta (RikiTrip 21.3.2017).
Kenttäpartioiden ja lyhytkestoisen rikostutkinnan rikostutkintatilastojen vertailu osoitti tässä tutkimuksessa, ettei ilmoitettujen rikosten määrällä ole vaikutusta tutkinta-aikaan tai selvitysprosentteihin vuosien 2014-2016 tarkasteluajanjaksolla. Haastatteluista ilmeni, että kentällä tehdyt suppeat esitutkinnat vähentävät jonkin verran lyhytkestoisen rikostutkinnan työmäärää. Haastatteluiden perusteella kenttäpartioiden tekemien suppeiden esitutkintojen määrään vaikuttavia tekijöitä ovat esitutkintataidot, työmotivaatio ja asenteet. Myös työhyvinvoinnin voidaan olettaa jonkin verran vaikuttavan kenttäpartioiden suorittaman suppean esitutkinnan määrään.