Ammatinharjoittajien työhyvinvointi tulkkausalalla : Viittomakielen- ja kirjoitustulkkien kokemuksia
Lehtinen, Niina (2017)
Lehtinen, Niina
Humanistinen ammattikorkeakoulu
2017
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2017100815839
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2017100815839
Tiivistelmä
Tämän opinnäytetyön aiheena on selvittää ammatinharjoittajien työhyvinvointia viittomakielen- ja kirjoitustulkkaus alalla. Aikaisempia tutkimuksia ammatinharjoittajien työhyvinvoinnista ei tiettävästi ole tehty alalta. Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää Päivi Rauramon (2004) Työhyvinvoinnin portaat -mallin askelmien mukaan tulkin ammattia harjoittavien työhyvinvoinnin tilaa. Mallin vaiheita ovat: terveys, turvallisuus, yhteisöllisyys, arvostus ja osaaminen.
Tutkimuskysymykset olivat:
1. Mitä työhyvinvointi tarkoittaa tulkkausalalla toimivalle ammatinharjoittajalle?
2. Kuinka Työhyvinvoinnin portaat-malli soveltuu ammatinharjoittajien työhyvinvoinnin tilan arvi-oimiseen?
3. Miten tulkkausalan erityspiirteet vaikuttavat ammatinharjoittajan työhyvinvointiin?
Tutkimusta varten haastateltiin neljää tutkimushetkellä tulkkausalalla toimivaa ammatinharjoittajaa keväällä 2017. Tutkimusaineisto koostui haastatteluiden lisäksi ryhmäkeskustelusta, jossa jatkettiin työhyvinvointiin liittyvää yhteistyötä haastateltujen kanssa. Kolme haastateltavaa oli koulutukseltaan viittomakielentulkkeja ja yksi kirjoitustulkki. Kaikkien työskentelyalue oli Etelä-Suomi tai Pirkanmaan alue. Haastateltavat olivat toimineet tulkkausalalla yrittäjinä 4–7 vuotta.
Ammatinharjoittajien työhyvinvoinnin tilaa verrattiin Työhyvinvoinnin portaat -malliin, jonka avulla arvioitiin ammatinharjoittajien työhyvinvointia. Tulosten mukaan Työhyvinvoinnin portaat-mallin avulla voidaan arvioida myös ammatinharjoittajien työhyvinvoinnin tilaa. Tutkimustulosten mukaan työhyvinvoinnin tila ammatinharjoittajilla oli hyvä, mutta kehityskohteita ilmeni esimerkiksi työajan hallinnassa ja työn kuormittavuudessa. Kaikki haastateltavat korostivat yksinyrittäjyyden parantaneen heidän työhyvinvointiaan tulkkausalalla. Jotkut tulkkausalan erityispiirteet vaikuttavat alalla toimivien ammatinharjoittajien työhyvinvointiin, esimerkiksi vapaus ja visuaalinen kieli.
Tutkimuskysymykset olivat:
1. Mitä työhyvinvointi tarkoittaa tulkkausalalla toimivalle ammatinharjoittajalle?
2. Kuinka Työhyvinvoinnin portaat-malli soveltuu ammatinharjoittajien työhyvinvoinnin tilan arvi-oimiseen?
3. Miten tulkkausalan erityspiirteet vaikuttavat ammatinharjoittajan työhyvinvointiin?
Tutkimusta varten haastateltiin neljää tutkimushetkellä tulkkausalalla toimivaa ammatinharjoittajaa keväällä 2017. Tutkimusaineisto koostui haastatteluiden lisäksi ryhmäkeskustelusta, jossa jatkettiin työhyvinvointiin liittyvää yhteistyötä haastateltujen kanssa. Kolme haastateltavaa oli koulutukseltaan viittomakielentulkkeja ja yksi kirjoitustulkki. Kaikkien työskentelyalue oli Etelä-Suomi tai Pirkanmaan alue. Haastateltavat olivat toimineet tulkkausalalla yrittäjinä 4–7 vuotta.
Ammatinharjoittajien työhyvinvoinnin tilaa verrattiin Työhyvinvoinnin portaat -malliin, jonka avulla arvioitiin ammatinharjoittajien työhyvinvointia. Tulosten mukaan Työhyvinvoinnin portaat-mallin avulla voidaan arvioida myös ammatinharjoittajien työhyvinvoinnin tilaa. Tutkimustulosten mukaan työhyvinvoinnin tila ammatinharjoittajilla oli hyvä, mutta kehityskohteita ilmeni esimerkiksi työajan hallinnassa ja työn kuormittavuudessa. Kaikki haastateltavat korostivat yksinyrittäjyyden parantaneen heidän työhyvinvointiaan tulkkausalalla. Jotkut tulkkausalan erityispiirteet vaikuttavat alalla toimivien ammatinharjoittajien työhyvinvointiin, esimerkiksi vapaus ja visuaalinen kieli.