Viittomakielen tulkkien eettisen pohdinnan kehittäminen ja tukeminen

Abstract

Viittomakielen tulkit tekevät kentällä työtä usein yksin. Sekä kokeneemmat että vastavalmistuneet tulkit kohtaavat jatkuvasti eettisesti haastavia tilanteita. Eettistä päätöksentekoa pitää harjoitella, jotta tilanteissa toimiminen helpottuu. On hyvä miettiä omia ratkaisujaan itse, mutta myös keskustella tilanteista ja oikeista toimintatavoista kollegoiden kanssa.

Opinnäytetyössä oli kolme päätavoitetta: löytää tilanteet, jotka vaativat viittomakielen tulkilta eettistä pohdintaa, selvittää, miten tulkit ratkaisevat näitä tilanteita sekä löytää sopivia keinoja tukemaan viittomakielen tulkkien eettisen pohdinnan kehittymistä.

Tutkimustapa oli kvalitatiivinen eli laadullinen tutkimus ja menetelmänä käytettiin netnografiaa (internethakua), puolistrukturoituja teemahaastatteluja sekä aivoriihitekniikkaa. Aluksi etsittiin tutkimusaineistoa internetin virtuaaliyhteisöistä sekä blogin avulla, sen jälkeen haastateltiin neljä viittomakielen tulkkia ja viimeisenä järjestettiin aiheeseen liittyvä aivoriihi viittomakielen tulkkien koulutuspäivillä. Aivoriihessä viisi ryhmää kiersi keskustelemassa viidestä eri teemasta. Teemat oli kirjoitettu paperille, joihin ryhmät saivat lisätä omia ideoitaan.

Haastatteluista saatua aineistoa analysoitiin teemakortiston avulla. Tästä saatuja teemoja käytettiin hyödyksi aivoriihessä. Aivoriihestä saatua aineistoa analysoitiin vertaamalla sitä muuhun aineistoon ja käytettyyn tietoperustaan.

Tutkimustulosten mukaan viittomakielen tulkit kohtaavat eettistä pohdintaa aiheuttavia tilanteita usein ja työn yksinäisyys kärjistää ongelmia. Tavallisimpia eettisiä ongelmia ovat tulkkien mukaan solidaarisuuden ja yhteisten tavoitteiden eteen toimimisen sekä keskustelun puuttuminen. Aivoriihityöskentelyä pidettiin hyvänä tapana käydä läpi erilaisia tilanteita, vaihtaa mielipiteitä ja saada uusia näkökulmia tilanteissa toimimiseen. Osallistujien mielestä eettisen pohdinnan taitoa voi kehittää arvioimalla tilanteita jälkikäteen, keskustelemalla niistä kollegoiden kanssa, kertaamalla ammattisäännöstö aika ajoin sekä hakeutumalla työnohjaukseen.

Työn tilaaja oli Suomen Viittomakielen Tulkit ry (SVT). Työn tarkoituksena oli löytää sopiva malli, jota SVT voisi jatkossa käyttää viittomakielen tulkkien koulutustilaisuuksissa. Työ on myös hyödyllinen kaikille viittomakielen tulkeille sekä tulkkiopiskelijoille, jotka haluavat kehittää eettisen pohdinnan taitojaan.

It is very common for sign language interpreters to work alone in the field, and experienced and novice interpreters alike continually face ethical challenges. It is easier to act in these situations if one reflects on ethical decision-making beforehand. One can do this both alone as well as with colleagues.

There are three main foci in this master´s thesis: 1, to anticipate situations in which sign language interpreters need ethical reasoning; 2, to find out how interpreters cope with these situations; 3, to consider different means for interpreters to improve their ethical reasoning.

The research method was qualitative, and data was collected by netnography (online searches), half-structured theme interviews and the brainstorming model. First, data was collected via online searches in virtual groups and a blog, then four sign language interpreters were interviewed, and finally, a brainstorming session was arranged at a professional development workshop for interpreters. The brainstorming session consisted of five groups of interpreters who rotated around five different thematic areas at the workshop venue. Each theme was written on a poster which participants were invited to add to during the brainstorming discussions.

The data collected in interviews were analyzed by categorizing thematic areas on theme cards. These themes were then utilized in the brainstorming session. Data that were collected in the brainstorming session were theoretically evaluated and compared with other collected data.

The findings of this study suggest that sign language interpreters often face ethically-challenging situations and that the solitary nature of the job can exacerbate the problem. Interpreters mentioned a lack of shared priorities as well as of solidarity and discussion as common ethical problems. The brainstorming model was therefore considered a good method of processing cases, changing opinions and seeing different points of view. Participants concluded that evaluating their responses to ethically-challenging situations, discussing cases with colleagues, periodically reviewing the Code of Ethics, and seeking outside professional guidance whenever available was good training in ethical reasoning.

The subscriber of the thesis was the Finnish Association of Sign Language Interpreters (SVT), and the original motivation of this study was to find an appropriate model for the association to use in future training for interpreters. The thesis is also useful for all interpreters and student interpreters who are interested in improving their skills in ethical reasoning.