Ensihoitajan ja pelastajan oma-aloitteinen ilmoittaminen rikosepäilyistä : ensihoitajan ja pelastajan oma-aloitteinen ilmoittaminen poliisille työtehtävillä kohdatuista rikosepäilyistä

Abstract

Tässä opinnäytetyössä tarkastellaan ensihoitajan ja pelastajan oma-aloitteista ilmoittamista työtehtävillä kohdatuista rikosepäilyistä. Tutkimuksessa tarkastellaan, miten salassapitosäännökset ja vaitiolovelvoitteet rajaavat mahdollisuutta ilmoittaa oma-aloitteisesti työtehtävillä kohdatuista rikosepäilyistä poliisille. Opinnäytetyössä tarkastellaan vaitiolo- ja salassapitovelvollisuutta pelastajan ja ensihoitajan näkökulmasta. Sen lisäksi tarkastellaan tilanteita, joissa ensihoitajaa tai pelastajaa sitoo velvollisuus ilmoittaa ja niitä tilanteita, joista on oikeus ilmoittaa.

Tutkimusmenetelmänä opinnäytetyössä on käytetty lainopillista tutkimusta, jonka tarkoituksena on tutkia voimassa olevaa oikeutta ja tarkoituksena on tuottaa tieteellistä tietoa oikeusnormeista. Opinnäytetyössäni keskeisimmän lähdepohjan muodostaa ajantasainen lainsäädäntö, oikeuskirjallisuus sekä aihetta sivuavat oikeustapaukset.

Opinnäytetyön tutkimusongelmana on selvittää, voiko ensihoitaja tai pelastaja ilmoittaa työtehtävillä kohdatuista rikosepäilyistä poliisille oma-aloitteisesti. Oma-aloitteisen ilmoittamisen mahdollisuus arvioidaan tehtävällä tapauskohtaisesti ja mahdollisuuteen ilmoittaa vaikuttaa rikosepäilyn vakavuus sekä henkeen ja terveyteen kohdistuvassa rikoksessa punnitaan väkivallan uhkaa. Sen lisäksi lapseen kohdistuvista rikosepäilyistä tulee ilmoittaa poliisille. Salassapitoa määrittävät muun muassa pelastuslaki, laki potilaan asemasta ja oikeuksista ja laki viranomaisten toiminnan julkisuudesta.

Jälkikäteen tarkastellessa, tulee arvioida, onko rikos ollut riittävän vakava, jotta se täyttää kriteerit törkeän rikoksen ilmoittamisesta. Ongelmana saattaa tulla eteen muun muassa rikoslain riittämätön tuntemus, jolloin perusmuotoisen ja törkeän rikoksen rajaa on hankala erottaa.