Opinnollistaminen, polku työelämään tai koulutukseen : Toimijat, materiaalit ja yritysyhteistyö järjestönäkökulmasta

Abstract

Työn tilaajana oli Espoon Järjestöjen Yhteisö EJY Ry/SEKTORI hanke. Sektori hanke tarjoaa ja välittää espoolaisille pitkään työttömänä olleille työhakijoille työkokeilupaikkoja sekä palkkatuettua työtä yrityksissä ja yhdistyksissä. Hankkeessa työskentelee projektipäällikkö ja kolme ohjaajaa. Hanke on työllisyyspoliittinen hanke, jota rahoittaa TE-toimisto ja Espoon kaupunki. Asiakasmäärä on vuodessa 140-160 henkilöä ja kohderyhmä on pitkään työttömänä olleet, vieraskieliset, korkeasti koulutetut, 50+ ja koulutusta vailla olevat työttömät työnhakijat. Kilpailu eri palveluntuottajien kesken on kovaa ja siksi myös EJY ry:n Sektori hankkeessa halutaan uudistua ja kehittää uusia menetelmiä työttömien edesauttamiseksi avoimille työmarkkinoille tai koulutukseen. Opinnäytetyön avulla kehitetään opinnollistamisen malli, jonka avulla opinnollistetaan 2-3 tehtävänkuvaa yrityksissä, yhdistyksissä tai järjestöissä olevissa työkokeilu- ja palkkatukityöpaikoissa. Toimintaa laajennetaan myöhemmin koskemaan useampaa tehtäväkuvaa sekä pyritään saamaan verkostoon sitoutuneita työnantajia. Kehittämistyön yhtenä menetelmänä käytetiin haastatteluita. Haastattelut tehtiin työnantajille, työntekijöille, ohjaajille sekä oppilaitoksen edustajille. Haastatteluilla selvitettiin opinnollistamiseen liittyviä odotuksia, pelkoja, uhkia ja hyötyjä. Verkostoa tavattiin säännöllisesti, jolloin myös verkoston tuki ja ideat olivat käytettävissä. Haastatteluissa keskityttiin tarkastelemaan suurelta osin osaamistodistusmallia, miten sitä toteutettiin eri organisaatioissa. Haastatteluiden ja muun tiedon kokoamisen sekä selvittelyjen perusteella päädyimme kehittämään opinnollistamista näyttötutkintomallin mukaisesti, se perustuu suoraan opetussuunnitelmaan ja siinä oleviin osaamisen kriteereihin. Alkuun oli tarkoitus kehittää osaamistodistusmallia, mutta se ei istunut meidän organisaatioon ja katsoimme, että asiakkaan saama hyöty oli suurempi suorittaessaan tutkinnon osia tai kokotutkintoa osaamistodistuksen sijaan. Konkreettisia tutkimustuloksia vaikuttavuudesta saadaan vasta pidemmän ajan seurannan jälkeen, joten kehittämistyö jatkaa matkaa vielä opinnäytetyön jälkeenkin.

The mandator of this thesis was SEKTORI project, which is managed by Espoon Järjestöjen Yhteisö EJY ry (registered association). The project provides and mediates work try-outs at workplaces as well as work supported by pay subsidy both within the private sector and associations for jobseekers who reside in Espoo and have been unemployed for a longer period. Project staff consists of a project manager and three councellors. The project is labor political and is funded by TE-Services along with the City of Espoo. The average amount of clients varies from 140 to 160 persons per year and target groups include unemployed jobseekers who are long-term unemployed, non-native speakers, highly educated, over 50 years of age or without education. Competition between different service providers is fierce and therefore SEKTORI project is willing to renew itself and generate new methods for helping unemployed people towards open labor market or training. This thesis introduces a model for studification of work which is used to studify 2 to 3 different job descriptions within vacancies of work try-out or work on a pay subsidy in private businesses or associations. This activity will later be expanded to cover more job descriptions while simultaneously searching for committed employers to join the network. Interviews were utilized as one method for development. These interviews were conducted with employers, employees, councellors and representatives of an educational institution. The aim of these interviews was to clarify different expectations, fears, threats and advantages associated with studifying. Representatives of the network were regularly encountered, which made the network´s support and ideas available throughout the process. The interviews focused mainly on the ways certificates of competence were put into practice in different organizations. Having collected all data from the interviews, available investigations and other sources we decided to develop studyfying according to the model of competence-based qualification, which is directly based on curriculum and the criteria of competence within it. At first the goal was to develop a model based on certificates of competence, however that did not suit our organization and instead we felt our clients benefited more from accomplishing units of qualifications or whole qualifications instead of certificates of competence. Concrete research results concerning effectiveness can only be obtained after a longer tracking period and therefore the development work will continue after this thesis has been submitted. Keywords studification, learning environment, identification of prior learning, certificate of competence, work try-out, cooperation with companies, multi-professional networking, longterm unemployed, support services, individual counselling