Mindfulness työhyvinvoinnin ja tuloksellisuuden edistämisessä : Yksilösuorituksesta kollektiivista hyvää

Abstract

Tiivistelmä

Tämän laadullisen opinnäytetyön tavoitteena oli koota kokemus- ja tutkimustietoa mindfulnessin hyödyntämisestä työhyvinvoinnin ja työn tuloksellisuuden kehittämisessä. Työn aihepiiri on laaja, joten työssä nostettiin fokusryhmäkeskustelun perusteella tiettyjä aihealueita tarkemman tarkastelun alle. Analyysimenetelmänä käytettiin dialogista tematisointia, jossa teoreettinen ajattelu, empiirinen aineisto, kontekstuaalinen tieto, aiempi tutkimus ja tutkijan oma ymmärrys asetetaan vuoropuheluun. Työhön sisältyi toiminnallisena osuutena tilaisuus, joka mahdollisti tutustumisen mindfulnessin harjoittamisen perusperiaatteisiin, harjoituksiin, menetelmän käyttöön työelämässä sekä keskusteluun kokemuksista muiden asiasta kiinnostuneiden kanssa. Tilaisuus tähtäsi työhyvinvoinnin keinojen lisäämiseen.

Useita mindfulness-tutkimuksia leimaavat ongelmat tutkimusasetelmissa sekä mittaus- ja analyysimenetelmissä. Tutkimustiedon, fokusryhmän jäsenten kokemusten sekä tutkijan oman kokemuksen valossa menetelmä vaikuttaa kuitenkin lupaavalta keinolta lisätä työhyvinvointia. Tutkimukset ovat osoittaneet työntekijöiden hyvinvoinnin lisäävän yritysten kilpailukykyä.

Ensisijaisesti stressinhallintaan kehitetyllä MBSR-ohjelmalla näyttäsi olevan vaikutusta yksilön hyvinvointiin ja sitä kautta siirrännäisvaikutusta työhyvinvointiin ja työn tuloksellisuuteen. Myös tutkijan oma kokemus tukee tätä. Työyhteisöille on kuitenkin tarjolla erityisesti työelämään suunniteltuja mindfulness-ratkaisuja. Näissä työntekijä saa vinkkejä epämuodollisisiin harjoituksiin, joiden avulla mindfulness saadaan osaksi työpäivää ja arjen työtehtäviä. Sekä aiempi tutkimustieto että tutkijan oma kokemus osoittavat, että pysyvien tulosten saavuttaminen vaatii säännöllistä ja pidempiaikaista harjoittamista. Vaikka mindfulness on yksilöllisesti tehtävä harjoitus, siitä voi seurata laajempaa hyvää. Organisaatiotutkimuksissa on todettu, että jo yhden henkilön lisääntynyt tietoisuus voi vaikuttaa muiden työntekijöiden hyvinvointiin.

Tämän tutkimuksen rajoitteita ovat fokusryhmän pienuus, vain kolme henkilöä. Lisäksi sekä tutkija, että fokusryhmän osallistujat olivat kaikki korkeakoulutettuja naisia, jotka ovat tottuneet työskentelemään aktiivisissa ja muuttuvissa työympäristöissä. Aiemmissa tutkimuksissa on löytynyt viitteitä siitä, että työn tuloksellisuutta ajatellen menetelmän hyöty voi rajoittua dynaamisiin ja kompleksisiin työympäristöihin. Lisäksi vasta ilmestyneessä tutkimuksessa on saatu viitteitä siitä, että menetelmä saattaisi toimia paremmin naisilla kuin miehillä. Asia vaatii lisätutkimuksia.

Menetelmän vaarana fokusryhmä näki suorituskeskeisyyden. Harjoittelukokemusten jakaminen työyhteisön muiden jäsenten kanssa voidaan kokea painostavana. Vertailu voi myös aiheuttaa huonommuuden kokemusta. Ulkoisen suorituspakon on aiemmissa tutkimuksissa todettu voivan vähentää harjoittelumotivaatiota. Vaarana on myös, että menetelmän avulla pyritään saamaan työntekijät selviämään kohtuuttomasta työtaakasta. Fokusryhmä korosti yhteisten pelisääntöjen tärkeyttä tuotaessa mindfulness-harjoittaminen osaksi työyhteisöä.

Yhteisöpedagogit sijoittuvat nuoriso- ja järjestötyöhön. Työ on vaativaa ihmissuhde- ja vuorovaikutustyötä. Omasta työhyvinvoinnista ja jaksamisesta huolehtiminen on tärkeää. Järjestötyötä leimaa työsuhteiden jatkumisen epävarmuus ja työnkuvien nopea vaihtuminen. Mindfulness voisi olla varteenotettava tuki yhteisöpedagogin työhyvinvoinnin ja ammatillisten taitojen kehittämisessä.

Abstract The purpose of this qualitative thesis was to gather experience and research data on the utilization of mindfulness in the development of well-being and performance at work. The scope of the thesis is wide. A focus group discussion was used to pick up certain topics for more detailed review. The method of analysis was the use of dialogic thematization, in which theoretical thinking, empirical material, contextual knowledge, previous research and the researcher‛s own understanding are put into dialogue. The work included an event which facilitated getting to know the basic principles and exercises of mindfulness, in addition to methods of using mindfulness in working life. The event opened a discussion of experiences with other interested parties and was aimed at enhancing well-being at work.

Numerous mindfulness studies have problems in their research frame, methods of measurement and analysis. However, in terms of information derived from the research available as well as the focus group members′ experiences and the researcher′s own experience, the method seems to be a promising tool to increase well-being at work. Research has shown employee well-being to increase the competitiveness of companies. Lasting results require regular and long-term practice.

The MBSR program, primarily developed for stress management, seems to have an impact on the well-being of the individual and a transferring effect on an individual′s well-being and performance at work. The researcher′s own experience supports this. Working communities are also offered particular mindfulness solutions designed for working life. In these, employees get tips on informal exercises that allow mindfulness to be part of everyday work tasks. While mindfulness is an individually-tailored exercise, its beneficial effect can extend more widely. It has been found in organizational studies that increased awareness of one person can affect the well-being of other workers.

The limit of this study is a small focus group, with only three people. In addition, both the researcher and the focus group were all highly educated women who are accustomed to work in active and changing working environments. In previous studies, there have been indications that the benefits of the method might be limited to dynamic and complex work environments in terms of work performance. In addition, a newly published study has shown that the method could be more effective in women compared to men. This requires further investigation.

The focus group identified performance focus as a risk of using this method. Sharing experiences with other members of the working community can be challenging. Comparisons can also lead to bad feeling. In previous surveys, external performance control has been found to reduce the motivation for practice. There is also a risk that mindfulness will be used to help workers to overcome an unreasonable work load. The focus group stressed the importance of common gaming rules in bringing mindfulness into the work community.

Community educators are placed in youth and organization work. The work is demanding on both interpersonal and interactive level. Taking care of your own well-being is important. Organizational work is characterized by the uncertainty in the continuation of working relationships and the rapid change of job requirements. Mindfulness could be a valuable support for the well-being of the community educator and the development of professional skills.