Näkökulmia etsintäkuulutettujen noutotoimintaan Itä-Uudenmaan poliisilaitoksella

Abstract

Opinnäytetyöni käsittelee etsintäkuulutettujen noutotoimintaa Itä-Uudenmaan poliisilaitoksella. Etsintäkuulutettuja henkilöitä on pääkaupunkiseudulla jatkuvasti vapaana useita tuhansia ja heihin kohdistuvalla aktiivisella noutotoiminnalla poliisi pystyisi vaikuttamaan rikollisuuteen hyvin monimuotoisesti. Noutotoimintaa ei kuitenkaan ole poliisilaitoksellani juuri organisoitu, vaan se on jäänyt asiasta kiinnostuneiden asiantuntijoiden oma-aloitteisuuden varaan, muiden tehtävien ohella hoidettavaksi.

Tutkimukseni tarkoitus oli selvittää, miten noutotoiminta on poliisilaitoksellani järjestetty, onko sen järjestelyissä alueellisia eroavaisuuksia, mitkä ovat sen suurimmat haasteet ja miten sitä voitaisiin kehittää organisaation kannalta tuottavammaksi. Tutkimusaineistona olivat etsintäkuulutettuihin henkilöihin liittyvät poliisin tehtävä- ja suoritemäärät Itä-Uudenmaan poliisilaitoksella vuosina 2012 - 2016 sekä asiantuntijahaastattelut.

Tutkimustulosteni perusteella noutotoiminnan järjestelyissä on Itä-Uudenmaan poliisilaitoksella alueellisia eroavaisuuksia. Noutotoiminnan suurimpia haasteita ovat resurssien vähyys sekä toiminnan organisoimattomuus ja sen sirpaleisuus. Lisäksi muina haasteina ilmi tulivat poliisin aktiivisuuden vaihtelevuus, puutteet sisäisessä tiedonvälityksessä sekä vallitseva organisaatiokulttuuri.

Tutkimustulosteni perusteella noutotoimintaa voitaisiin Itä-Uudenmaan poliisilaitoksella kehittää perustamalla erillinen noutoryhmä, järjestämällä säännöllisiä noutoprojekteja tai teemavuoroja sekä lisäämällä aktiivisuutta päivittäistoiminnassa. Ensisijaisesti kehittämisen tulisi kuitenkin kohdentua sisäisen tiedonvälityksen parantamiseen. Toimiva tiedonvälitys luo pohjan koko noutotoiminnalle ja sitä on kaikista yksinkertaisinta kehittää.