Yritysyhteistyön kehittäminen pienissä järjestöissä

Abstract

Tässä opinnäytetyössä kehitettiin ja toteutettiin koulutussarja yritysyhteistyön kehittäminen pienissä järjestöissä. Aihe on ajankohtainen ja merkittävä, sillä järjestöjen rooli on muuttumassa kuntien maakunta ja sote-uudistuksen myötä. Järjestöiltä toivotaan nykyistä suurempaa roolia sote-palveluiden tarjoajina. Keino, jolla lisätään palveluiden tuottamista kunnille, on aloittaa yhteistyö yritysten kanssa. Koulutussarjan tavoitteena oli lisätä järjestöissä toimivien työntekijöiden ja vapaaehtoisten tietoutta aiheesta sekä antaa työkaluja ja rohkeutta aloittaa yhteistyö yritysten kanssa. Opinnäytetyössä selvitettiin hyviä tapoja ja muotoja toteuttaa yritysyhteistyötä pienissä järjestöissä.

Opinnäytetyön tilaajana oli Lounatuulet Yhteisötalo ry, jonka jäseniä ovat sosiaali- ja terveysalan järjestöt, säätiöt ja yksityiset hyvinvointialan yrittäjät. Järjestön tehtävänä on tarjota jäsenilleen ja heidän vapaaehtoisilleen mahdollisuuksia osallistua erilaisiin tilaisuuksiin ja koulutuksiin, joiden avulla lisätään mahdollisuuksia kehittää omaa toimintaa järjestöissä.

Tässä kehittämistyössä oli konstruktiivinen tutkimusote, mutta työssä oli nähtävissä laadullisen kehittämistyön piirteitä. Tiedonkeruumenetelminä käytettiin benchmarkingia ja haastatteluja. Benchmarking kohteiksi valittiin järjestöjä, joilla oli monipuolista yhteistyötä yritysten kanssa. Näitä olivat Mannerheimin Lastensuojeluliitto, Marttaliitto, Pelastakaa Lapset, Suomen Unicef, Plan International Suomi, Suomen Punainen Risti, WWF Suomi, World Vision. Haastattelin Lounatuulet Yhteisötalo ry:n kymmentä jäsenjärjestöä sekä neljää eri toimialoilla toimivaa yritystä. Yritykset valittiin haastatteluissa esiintyneiden yhteistyötarpeiden pohjalta.

Aineiston pohjalta havaittiin, että järjestöissä on valtavasti osaamista, asiantuntijuutta ja tietoutta. Tätä yritykset hakevat yhteistyöltä. Oman osaamisen tunnistaminen on lähtökohta yritysyhteistyölle. Yritysyhteistyötä tehtiin monin eri tavoin, mutta sitä ei osattu tiedostaa yritysyhteistyöksi. Sekä järjestöissä että yrityksissä löytyi halu tehdä yritysyhteistyötä.

Yritysyhteistyön muotoja, joita pienissä järjestöissä toteutettiin, olivat: kertalahjoitukset, alennukset ja edut, sponsorointi, koulutusyhteistyö, Barter -yhteistyö eli oravannahkakauppa, Pro bono -yhteistyö, tapahtumien järjestäminen ja tuotemyynti. Tuloksena voidaan todeta, että kaikille sopivaa yksittäistä yhteistyömuotoa ei ole olemassa, koska järjestöt olivat kooltaan, osaamiseltaan ja resursseiltaan hyvin erilaisia.

Kehittämistyön tuotos eli koulutussarja koettiin hyödyllisenä, uusia ajatuksia herättelevänä ja innovatiivisena. Koulutuksen myötä rohkeus ja halu aloittaa yhteistyö yritysten kanssa kasvoi. Palautteissa nousi esiin jatkokoulutuksen tarve sekä halu viedä koulutussarjaa lähemmäksi kohti yhteistyön arkea. Koulutussarja on valmis kokonaisuus, jota voidaan hyödyntää missä järjestössä tahansa. Koulutusmateriaali on rakennettu niin, että sitä voi myös itsenäisesti opiskella.

In this final project, I developed and executed a training series aiming to develope corporate collaboration in small organizations. The topic is current and significant because the role of organizations is changing due to the in-depth health, social services and regional government reform taking place Finland. The Finnish municipalities are expecting that organizations would assume a greater role in providing social and health care services. One way of doing this is for the organizations to initiate collaboration with enterprises and corporations. The goal of the training series was to disseminate information, give tools for the organizations and to encourage them to start corporate collaboration. Through this thesis and final project, I aimed to explore positive means and and ways to execute corporate collaboration in small organizations.

The subscriber of this final project was Lounatuulet Yhteisötalo, registered association, the members of which are social and health care organizations, foundations and private health care providers. The objective of the organization is to provide its members and volunteers with opportunities to participate in events and training sessions. These events and training sessions give the members organizations more opportunities to develop their own operations and activities.

The approach of the study is constructive, with hints of methods used in qualitative development work. As study methods, benchmarking and interviews were used. Benchmarking objects were eight organizations with diverse forms of corporate collaboration: Mannerheim League for Child Welfare, Martha Organization, Save the Children Finland, Finnish Committee for Unicef, Plan International Finland, Finnish Red Cross, WWF Finland, World Vision Finland. I carried out ten interviews with representatives from member organizations of Lounatuulet Yhteisötalo (Reg. Assn.) and four interviews with representatives from four corporations from different fields. These corporations were selected on the basis of the inteviews carried out with the ten organization interviews.

On the basis of the data gathered, the organizations have a huge amount of expertise and know-how, and according to the interviews, this is what the corporations seek for collaboration. From the organization’s viewpoint, the starting point for collaboration is to acknowledge its own know-how. There were already many established ways to collaborate but the organizations were not able to acknowledge it as corporate collaboration. Both within organizations and corporations were motivated to collaborate.

Forms of corporate collaboration that were practiced in small organizations were: donations, discounts and benefits, training collaboration, Barter-collaboration, Pro Bono work, organizing events and selling products. As a result, it can be said that there is no one single form of collaboration that suites all organizations. The result of this final project, i.e. the training series was experienced as useful, thought-provoking and innovative. The courage and will to start corporate collaboration grew through the training sessions. As feedback, a need for further training as well as a need to bring the training series closer to the routines of corporate collaboration were expressed. The training series is a complete package to be used in any organization, and the study materials are easy to study independently.