Lapsellisen helppoa : Matalan kynnyksen digipalvelut helsinkiläisille pienlapsiperheille

Abstract

Julkinen sektori ja erityisesti sosiaali- ja terveysala eivät pysy digitalisaation kehityksessä mukana. Yhä useampi pienlapsiperheen vanhempi on tottunut asioimaan sähköisesti työelämässä ja vapaa-ajalla. Päivittäin käytössä olevat helppokäyttöiset kommunikointi- ja asiointipalvelut nostavat ihmisten odotustasoa myös Helsingin kaupungin palveluiden suhteen. Sosiaali- ja terveyspalveluiden digitalisoimisen haasteena on usein tietosuojan luotettavuuden takaaminen. Projektit paisuvat usein todella laajoiksi, koska todella moni riskitekijä on otettava huomioon. Tästä yhtenä esimerkkinä on esimerkiksi uusien asiakkuus- tai potilastietojärjestelmien hankkiminen. Kaikkien uusien palveluiden ei kuitenkaan tarvitse vaatia henkilötietojen säilyttämistä tai asiakkaan vahvaa tunnistautumista esimerkiksi pankkitunnuksilla. Tässä työelämän kehittämistehtävässä kuvaan prosessia, jossa selvitän tarpeita uusille matalan kynnyksen digipalveluille, jotka ovat suunnattu helsinkiläisille pienlapsiperheille. Etsin idea-aihioita digipalveluiksi, jotka voisivat olla yksittäisinä suhteellisen helppo toteuttaa ja helpottaisivat samalla lapsiperheiden ja heidän kanssaan työskentelevien palveluntuottajien arkea. Kehittämistyön taustalla on hel.fi/perheentuki –sivusto, jonka toiminnallisuutta kehitetään tämän opinnäytetyön ohessa. Löytämäni tarpeet ja sitä kautta siemenideat uusiksi palveluiksi liittyvät kommunikoinnin, tiedonsaannin ja sähköisen asioinnin helpottamiseen. Keräsin ja koostin idea-aihioita haastattelemalla Helsingin kaupungin työntekijöitä. Haastatellut kohtaavat pienlapsiperheitä työssään tai ovat asiantuntija-asemassa, jossa näkevät tarpeet kaupunkitasolla. Opinnäytetyöni on toimintatutkimus, joten olen itse aktiivisena toimijana koko prosessin ajan ja ideoin uusia palveluita yhdessä asiantuntijoiden kanssa. Useampi tässä opinnäytetyssä syntyneistä digipalveluiden idea-aihioista hyödyntää kaupunkiympäristöstä syntyvää avointa dataa. Lisäksi palveluiden kehittämisen lähtökohtina ovat helppokäyttöisyys ja asiakaslähtöisyys. Kehittämisprosessissa on mukana eri kehitysvaiheessa olevia digipalveluita. Osa palveluista on jo käytössä ja niille pohditaan uusia käyttötapoja esimerkiksi vaihtamalla palvelun kohderyhmää. Kerätyt ideat jalostettiin ja yhdisteltiin yhteistyössä palvelumuotoilijoiden kanssa sellaiseen muotoon, että asiakkaat pystyivät antamaan niistä mielipiteensä järjestämissämme työpajoissa. Työpajoihin kutsuttiin helsinkiläisiä alle kouluikäisten lasten vanhempia. Lähestyn aihetta yhteisöpedagogin ammatillisen viitekehyksen kautta käyttäen muun muassa joukkoistamisen ja osallisuuden tietopohjaa kehittämisprosessin tukena. En kuvaa palveluiden teknistä toteutusta, koska kyseessä ei ole tekniikan alan opinnäytetyö. Kehittämisprosessin kuvaamisen lisäksi annan suosituksia syntyneiden idea-aihioiden edistämisestä. Työn tilaajana toimii Helsingin kaupungin sosiaali- ja tereystoimiala.

The public sector and especially the area of social and health affairs have fallen behind in the digitalization development. Increasingly many parents of small children are used to using digital services, for example related to banking, travel and entertainment. The daily use of electronic transaction and communication services that are easy to use and accessible raise expectations towards the services of the City of Helsinki. Guaranteeing data protection is often a challenge when digitalizing services in the social and health sector. As there are many risks involved the projects become broad. An example is the development of new customer and patient data system. Not all new services require saving personal data or the strong identification of a customer for example with netbank access codes. In this thesis describe the process in which I determine the need for new accessible digital services which are aimed at families with small children in Helsinki. I seek idea seed ideas for digital services which could be relatively easy to realize and would been of benefit to families with small children and those who produce services aimed at such families. This work is based on the website hel.fi/perheentuki which is also developed to be more functional as a byproduct of this thesis. The needs I have identified and the seed ideas for new services are related to communication, accessing information and making electronic transactions easier. I collected and analyzed the seed ideas by interviewing workers of the City of Helsinki. The interviewees work with families of small children or are in expert positions with a vision of the needs on a municipal level. The method used in this thesis is that of action research where I am an active participant throughout the process and I participate in coming up with new ideas together with the interviewed experts. Several of the seed ideas for digital services use open data that is produced in municipal environments. In addition, easy access and customer friendliness are at the core of the new services. In the development process ideas are related to digital services that are now in different stages. Some are already in use and further ways of using them are under consideration for example by broadening the group of users. The collected ideas were further developed and combined with service designers into such a format that the customers could comment on them in organized workshops. Parents of under school aged children in Helsinki were invited to participate in the workshops. I approach the topic through the professional framework of community pedagogy using conceptual tools such as crowdsourcing and social inclusion to support my work. In this work, I do not describe the technical solutions of the services. In addition to describing the development process I offer recommendations to further the seed ideas presented. The subscriber of this study is the Department of Social Services and Health Care of the City of Helsinki.