Hiljaisen tiedon tunnistaminen, jakaminen ja johtaminen : esimerkkinä Sisä-Suomen poliisilaitoksen Keski-Suomen tutkintayksiköt

Abstract

Osaava henkilöstö on organisaatiolle tärkeintä, mitä sillä on. Henkilöstön osaamisesta huolehtiminen, osaamisen tunnistaminen ja tiedon jakaminen muuttuvassa toimintaympäristössä ja resurssien vähentyessä on johtamisen yksi huomionarvoisimpia seikkoja. Tämä opinnäytetyö käsittelee hiljaisen tiedon tunnistamista ja jakamista Sisä-Suomen poliisilaitoksen Keski-Suomen tutkintayksiköissä. Opinnäytetyössä selvitetään ryhmänjohtajien ja tutkinnanjohtajien käsityksiä hiljaisesta tiedosta sekä käytössä olevia menetelmiä hiljaisen tiedon jakamisessa. Lisäksi selvitetään, mitkä tekijät estävät ja edistävät hiljaisen tiedon jakamista. Teoreettisena viitekehyksenä toimii Michael Polanyin (1966) hiljaisen tiedon filosofista taustaa selvittävät tutkimukset sekä Ikujirõ Nonakan ja Hirotaka Takeuchin (1995) kehittämä tiedon luomisen prosessimalli (SECI-malli). Opinnäytetyö on kvalitatiivinen eli laadullinen tutkimus. Tiedonkeruumenetelmänä on puolistrukturoitu teemahaastattelu.

Haastattelut osoittavat, että hiljaisen tiedon merkitys Keski-Suomen tutkintayksiköissä mielletään tärkeäksi ja että tiedon tekemistä näkyväksi erilaisin keinoin pitäisi edistää. Hiljaisen tiedon jakamisen keinoja on käytössä tutkintatyössä melko kattavasti. Esimiesten koetaan olevan merkittävässä roolissa hiljaisen tiedon jakamisessa ja olosuhteiden otolliseksi luomisessa. Haastatteluiden eri vaiheissa korostuu hyvän ja positiivisen ilmapiirin vaikutus hiljaisen tiedon jakamisessa. Hiljaisen tiedon jakamisen esteiksi koetaan mm. yhteisten tilaisuuksien ja tätä kautta yhtenäisten käytäntöjen puuttuminen, organisaatiorakenne ja toimintaympäristön muutos. Yhtenä suurena kokonaisuutena hiljaisen tiedon jakamista haittaavana tekijänä esiin nousee se, että ei tiedetä, mitä hiljainen tieto on. Tutkimuksessa parhaiksi hiljaisen tiedon jakamisen menetelmiksi nousevat kahvipöytäkeskustelut, tiimityöskentely, mestari-kisälli -malli, toisen työhön tutustuminen, työparityö ja tarinointi.

Opinnäytetyön kehittämisehdotuksissa nostetaan esiin palaverikäytäntöjen muuttaminen, päivittäisen työn johtaminen ja perehdyttäminen sekä kokemusperäisen tiedon parempi hyödyntäminen erityisosaamisalueita tunnistamalla ja hyödyntämällä. Luottavaisessa, ilmapiiriltään avoimessa ja vuorovaikutteisessa työyhteisössä tieto ei jää pinnan alle vaan leviää tiedon luomisen prosessimallia noudatellen uutta luoden.