Yhteisöllisen harrastustoiminnan vaikutus nuoren hyvinvointiin ja oppimiseen
Nurmi, Viivi; Vainio, Aino (2017)
Nurmi, Viivi
Vainio, Aino
Humanistinen ammattikorkeakoulu
2017
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2017112417990
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2017112417990
Tiivistelmä
Tilaaja oli Turun NMKY ja kehittämistyö kohdistui kyseisen yhdistyksen nuorisotoimintaan. Tässä opinnäytetyössä selvitettiin harrastustoiminnan merkitystä nuorille Turun NMKY:n ohjaajakoulutuksen avulla. Turun NMKY järjestää 16-18-vuotiaille nuorille ohjaajakoulutusta, joka on hyödyllistä harrastustoimintaa. Kehittämistyössä haluttiin selvittää harrastustoiminnan merkitystä nuorten itsetunnolle ja hyvinvoinnille sekä kouluttajan roolia ja merkitystä ohjaajakoulutuksessa.
Harrastustoiminnan merkitys nuoren elämässä on suuri. Osallistava ja yhteisöllinen toiminta on vaikuttava tekijä nuoren itsetunnon kehityksessä ja näin ollen ratkaisevaa syrjäytymisen ehkäisyssä. Harrastustoiminta on nuorille mielekästä, mutta myös opettavaista. Harrastustoiminta kasvattaa nuorten yhteisöllisyyttä ja yhteenkuuluvuuden tunnetta. Näitä kahta tulisi kehittää myös koulumaailmassa, jossa lasten ja nuorten yhteisöllisyys on heikkoa. Osallistava toiminta, kuten leirit, olisivat erinomainen keino ryhmien yhteen tuomiseen myös koulumaailmassa. Yhteisöpedagogien ammattiosaamista voidaan hyödyntää koulutuskentällä niin uusien koulutusmallien kuin vapaa-ajan toimintojen kehittämisessä.
Menetelminä kehittämistyössä käytettiin haastattelua, kyselyä sekä brainwritingia. Haastattelut tehtiin neljälle Turun NMKY:n ohjaajakoulutuksen suorittaneelle nuorelle, jotka ovat edelleen aktiivisesti mukana toiminnassa. Kyselyllä selvitettiin sillä hetkellä mukana olleiden nuorten tyytyväisyyttä ohjaajakoulutukseen sekä kerättiin parannusehdotuksia toimintaan. Brainwriting toteutettiin Turun NMKY:n nuorisotyöntekijöille ja sen tarkoituksena oli saada kehitysideoita ohjaajakoulutukseen.
Kehittämistyön tulokset osoittavat, että Turun NMKY:n ohjaajakoulutus on käytännönläheinen ja yhteisöllinen oppimisympäristö, josta nuoret pitävät. Perinteinen koulumainen opetus on nuorten mielestä tylsää ja he oppivat mieluummin osallistavien ja käytännönläheisten harjoitusten kautta. Nuoret ovat sitä mieltä, että leiritoiminta on erityisen mielekäs tapa kouluttautua ja viettää vapaa-aikaa. Tuloksissa korostui kouluttajan merkittävä rooli nuoren kehityksen tukemisessa sekä koulutuksen onnistumisessa. Koulutusten sisällöt ovat monipuolisia ja asianmukaisia, mutta niiden tavoitteet ovat osaltaan epäselviä.
Tuotoksena kehittämistyöstä syntyi opas, joka on tarkoitettu ohjaajakoulutuksen kouluttajien tueksi. Opas sisältää järjestelmällisen luettelon opetussisällöistä sekä jokaisen sisällön tavoitteen. Oppaan tarkoituksena on selventää ohjaajakoulutuksen tavoitteita ja auttaa sekä kouluttajia että koulutettavia hahmottamaan koulutuksen sisällöt paremmin. Opasta voivat Turun NMKY:n työntekijöiden lisäksi hyödyntää esimerkiksi seurakunnat sekä muut nuorten koulutusta järjestävät organisaatiot.
Harrastustoiminnan merkitys nuoren elämässä on suuri. Osallistava ja yhteisöllinen toiminta on vaikuttava tekijä nuoren itsetunnon kehityksessä ja näin ollen ratkaisevaa syrjäytymisen ehkäisyssä. Harrastustoiminta on nuorille mielekästä, mutta myös opettavaista. Harrastustoiminta kasvattaa nuorten yhteisöllisyyttä ja yhteenkuuluvuuden tunnetta. Näitä kahta tulisi kehittää myös koulumaailmassa, jossa lasten ja nuorten yhteisöllisyys on heikkoa. Osallistava toiminta, kuten leirit, olisivat erinomainen keino ryhmien yhteen tuomiseen myös koulumaailmassa. Yhteisöpedagogien ammattiosaamista voidaan hyödyntää koulutuskentällä niin uusien koulutusmallien kuin vapaa-ajan toimintojen kehittämisessä.
Menetelminä kehittämistyössä käytettiin haastattelua, kyselyä sekä brainwritingia. Haastattelut tehtiin neljälle Turun NMKY:n ohjaajakoulutuksen suorittaneelle nuorelle, jotka ovat edelleen aktiivisesti mukana toiminnassa. Kyselyllä selvitettiin sillä hetkellä mukana olleiden nuorten tyytyväisyyttä ohjaajakoulutukseen sekä kerättiin parannusehdotuksia toimintaan. Brainwriting toteutettiin Turun NMKY:n nuorisotyöntekijöille ja sen tarkoituksena oli saada kehitysideoita ohjaajakoulutukseen.
Kehittämistyön tulokset osoittavat, että Turun NMKY:n ohjaajakoulutus on käytännönläheinen ja yhteisöllinen oppimisympäristö, josta nuoret pitävät. Perinteinen koulumainen opetus on nuorten mielestä tylsää ja he oppivat mieluummin osallistavien ja käytännönläheisten harjoitusten kautta. Nuoret ovat sitä mieltä, että leiritoiminta on erityisen mielekäs tapa kouluttautua ja viettää vapaa-aikaa. Tuloksissa korostui kouluttajan merkittävä rooli nuoren kehityksen tukemisessa sekä koulutuksen onnistumisessa. Koulutusten sisällöt ovat monipuolisia ja asianmukaisia, mutta niiden tavoitteet ovat osaltaan epäselviä.
Tuotoksena kehittämistyöstä syntyi opas, joka on tarkoitettu ohjaajakoulutuksen kouluttajien tueksi. Opas sisältää järjestelmällisen luettelon opetussisällöistä sekä jokaisen sisällön tavoitteen. Oppaan tarkoituksena on selventää ohjaajakoulutuksen tavoitteita ja auttaa sekä kouluttajia että koulutettavia hahmottamaan koulutuksen sisällöt paremmin. Opasta voivat Turun NMKY:n työntekijöiden lisäksi hyödyntää esimerkiksi seurakunnat sekä muut nuorten koulutusta järjestävät organisaatiot.