Kuka laivaa ohjaa ja minne se seilaa? : Etsivän nuorisotyön johtaminen ja sen mahdollistamat työn rakenteet

Abstract

Työn tilasi Lounais-Suomen aluhallintovirasto, joka tekee alueensa päätökset opetus- ja kultturiministeriön myöntämän etsivän nuorisotyön rahoituksen jakamisesta. Kehittämistyö kohdistui etsivän nuorisotyön johtamiseen ja sen mahdollisuuksiin luoda työlle tarvittavia rakenteita. Tavoitteena oli vahvistaa johtamista ja parantaa sitä kautta työntekijöiden työhyvinvointia ja työhön sitoutumista sekä laadukkasta asiakastyötä.

Kehittämistyön aineisto kerättiin osallistuvalla havainnoinnilla etsivän nuorisotyön alueellisista verkostoista sekä tulevaisuuden tutkimuksen menetelmällä, e-Delfoi-verkkopaneeleilla. Panelistit pohtivat työmuodon toivottavia tulevaisuuden kuvia johtamisen ja työn rakenteiden kannalta. Lisäksi aineiston pohjalta suunnitetiin yhteistyössä etsivän nuorisotyön koordinaatiotyöryhmän kanssa konkreettisia kehittämistyökaluja. Niitä tullaan kehittämään ja kokeilemaan aluehallintovirastojen tuella.

Työmuodon haasteina esiin nousivat pienet työryhmät ja työn johtaminen usein melko etäältä. Työn visiot ja tavoitteet näyttivät usein muodostuvan työntekijöiden näkemyksistä eivätkä ne välttämättä juurtuneet osaksi organisaation toimintaa. Työntekijöiden vaihtuvuus oli nopeaa ja työssä jaksamisen haasteet nousivat voimakkaasti esiin aineistosta. Työnjako esimiesten ja työntekijöi-den kesken vaikutti epäselvältä ja työntekijät hoitivat usein myös hallinnollisia tehtäviä. Esimiesten ja työntekijöiden välisen dialogin vähäisyys nousi esiin jatkuvasti ja se aiheutti työmuodon hajanaisuutta, sekä heikensi työntekijöiden hyvinvointia ja työhön sitoutumista merkittävästi.

Kehittämistyön aikana tunnistettiin useita etsivässä nuorisotyössä työntekijöiden työhyvinvointia ja työhön sitoutumista tukevia työn rakenteita sekä johtamisen piirteitä, joita on mahdollista hyödyntää etsivän työn kehittämisessä laajasti.

Kehittämistyökaluiksi ehdotetaan useita työmuodon sisällä dialogia kehittäviä menetelmiä. Esimiesten kouluttaminen työmuodon perusteisiin sekä esimiesten mentoroinnin tavoitteena on tukea esimiehiä vaativan työn johtamisessa. Lisäksi työyhteisöjen nähtiin tarvitsevan yhdessä esi-miesten kanssa vertaisoppimiseen perustuvia menetelmiä kehittämistyön vahvistamiseksi, työn kuvan kirkastamiseksi ja työturvallisuusajattelun vahvistamiseksi haastavassa työssä. Myös etsivään työhön kohdennettu ammatillisen koulutuksen tarve nousi vahvasti esiin aineistosta. Kehit-tämisehdotukset ovat hyödynnettävissä myös laajemmin nuorisotyön ja muiden ihmissuhdetöiden kehittämisessä vertaisoppimisen ja dialogisuuden vahvistamiseksi työyhteisöissä.

This work was ordered by the Regional State Administrative Agency of southwestern Finland. The agency decides the distribution of the government subsidy to outreach youth work in its own area. The development work focused on management of outreach youth work and in its ability to create necessary work structures. The aim was to strengthen management by improving it through employee well-being and work commitment as well as high-quality customer work.

The material of development work was collected through a participatory observation of the re-gional networks of outreach youth work and by the method of the future research, the e-Delfoi network panels. Panelists pondered over the desirable future images of the work leadership and structures. In addition, based on the material, a concrete development tool was designed in co-operation with the outreach youth work coordination group. The tools will be developed and tested with the support of the regional government agencies.

Small workgroups and distant work management rose up as fundamental challenges in this form of work. The outcomes of the work and the goals often seemed to be formed of employees' views and did not necessarily get rooted in the organization strategy. The turnover of employees was rapid and the challenges of coping with the work arose strongly from the collected material. The distribution of responsibility between the supervisors and the employees was unclear, and the employees often carried out administrative tasks. The lack of dialogue between the executives and the employees was constantly brought up, and it caused the fragmentation of the work and hindered the well-being of the employees and significantly weakened commitment to their work.

During the development work, several possibilities were identified to improve the structures in outreach field work and in management, which support the well-being and the engagement of the workers. Several methods for improving dialogue within the workplace are proposed as development tools.

Training the managers in the basics of the work and mentoring them aims to support the managers in their demanding work. In addition, the working communities were seen to need, together with supervisors, the peer learning methods of strengthening their development work, to clarify the image of the work and to crystallize work safety thinking in the challenging field of work. Al-so, the need for vocational training targeted at outreach youth work was strongly seen in the material. Development proposals can also be utilized more widely in the development of general youth work and social work to strengthen the peer learning and dialogue in work communities.