Kuurojen naisten kokemuksia synnytyksen aikana tapahtuneesta tulkkauksesta

Abstract

Opinnäytetyön tavoitteena oli selvittää, millaisia kokemuksia kuuroilla naisilla on ollut tulkkauksesta ja tulkin toiminnasta heidän synnytystensä aikana. Koska synnytys on tulkkaustilanteena erityislaatuinen, on tulkkauksessa otettava huomioon erinäisiä seikkoja. Opinnäytetyö tarjoaa arvokasta tietoa kuurojen asiakkaiden odotuksista ja toiveista viittomakielen tulkeille ja tulkkiopiskelijoille.

Työ toteutettiin laadullisena tutkimuksena, jonka aineistona toimi neljän kuuron synnyttäneen naisen haastattelut. Haastattelut tehtiin teemahaastatteluina, ja ne käännettiin suomen kielelle. Sisältöjen analysointimenetelmänä on käytetty teemoittelua.

Opinnäytetyössä kerrotaan kuurojen naisten ajatuksia synnytystulkkauksen järjestymisestä pääkaupunkiseudulla, tulkkiin ja tulkin työskentelytapoihin liittyvistä toiveista ja pohditaan synnytys- ja muun asioimistulkkauksen eroavaisuuksia. Tämän lisäksi opinnäytetyö sisältää selostuksen normaalin synnytyksen kulusta ja synnytykseen liittyvän termistön selityksiä.

Haastatteluihin osallistuneet naiset olivat melko tyytyväisiä synnytystulkkauksen järjestymiseen. Moitteita sai vuorottelevan päivystysmenetelmän hankaluus. Kaikkien toiveiden toteuttamisen mahdottomuus ymmärrettiin, mutta suhtautumisessa asiakkaan vaatimuksiin oli haastateltavien mukaan parantamisen varaa. Tärkeimmiksi tulkin ominaisuuksiksi synnytyksessä muodostuivat joustavuus, rauhallisuus ja miellyttävä persoona. Myös kokemus synnyttämisestä tai synnytyksen tulkkaamisesta koettiin tärkeäksi.

Synnytyksen tulkkaamisella ja muulla asioimistulkkauksella näyttäisi olevan joitakin erovaisuuksia. Asioimistulkkauksessa tarkoin noudatettavaa eettistä säännöstöä voidaan soveltaa synnytyksen tulkkaamisessa, tulkin ja asiakkaan parhaaksi katsomalla tavalla. Neuvojen antamista kesken tulkkauksen pidettiin sallittuna, mikäli ne edistävät tilanteen sujuvuutta. Tulkin myös odotettiin toteuttavan asiakkaan pieniä pyyntöjä synnytyksen aikana. Tällaisia voi olla esimerkiksi veden tuominen tai valokuvien ottaminen.

The aim of this study was to find out what kind of experiences deaf women have of the interpreting and the actions of the interpreter during their childbirths. The unique nature of childbirth is something the interpreter has to take under consideration. This study will offer valuable knowledge for sign language interpreters and interpreter students, on deaf customers’ wishes and expectations.

The study was conducted using qualitative methods. The interviews of four deaf women, who have given birth, were used as the data. The interviews were conducted as theme interviews, and were then translated to Finnish. The results were analyzed by dividing them in different themes.

The study examines deaf women’s thoughts on finding an interpreter to childbirth in the region of the capital city, their wishes concerning the interpreter or interpreter’s work methods and the possible differences between interpreting in childbirth and in other daily situations. It also includes a narrative on the progress of a common childbirth situation, and explanations for some words associated with childbirth.

The women interviewed, seem to be somewhat pleased with how the interpreters were found for their childbirths. Criticism was aimed towards the rotating system of being on call. The impossibility of granting all wishes was understood, but according to the interviewees, reacting to customers’ demands could have been better. Flexibility, calmness and likeable personality were mentioned as the most important features of the interpreter. Experience on giving birth or interpreting in childbirth were also considered important.

Interpreting in childbirth and other daily situations seem to have some differences. The code of ethic which normally has to be obeyed precisely can be adapted during childbirth in ways the interpreter and the customer agree to. Giving advice during interpretation was considered suitable, if it helped the situation to proceed. When asked, the interpreter was expected to carry out minor tasks. For example bringing water or taking pictures.