Mobilnärpolisverksamhet inom Mellersta Österbottens fältledningsområde

Abstract

Mobilnärpolisverksamheten inom Mellersta Österbottens fältledningsområde påbörjades 1 mars 2015. Grundtanken med denna verksamhet är att mobilnärpolispatrullen, bestående av två polismän, arbetar med närpolisverksamhet och förebyggande polisverksamhet på glesbygden. Ordet mobil tillför att denna polispatrull är mobil då den utför sitt arbete på ett stort geografiskt område. Dessutom innebär ordet mobil att polispatrullen fungerar på social media med så kallade polisprofiler och att polispatrullen har en egen hemsida.

Jag har utfört en fenomenografisk undersökning, som innebär att jag gjort halvstrukturerade intervjuer med tre informanter som arbetar med mobilnärpolisverksamheten. Syftet med detta lärdomsprov har varit att undersöka skillnader mellan mobilnärpolispatrullering och så kallad vanlig polispatrullering på fältet, att framhäva för- och nackdelar med mobilnärpolispatrullering och att ta upp olika utmaningar med mobilnärpolisverksamheten. De största utmaningarna gällde problem som anknöt till hur verksamheten skulle påbörjas. Senare kom utmaningar med kommunikationen mellan mobilnärpolispatrullen och den övriga fältverksamheten

Ett delsyfte har varit att studera hur mobilnärpolispatrullen använder sig av den lokala problemlösningsmodellen, som har utvecklats i Helsingfors. Denna arbetsmodell är inte beroende av polisens personalstyrka eller de lokala särdragen Grundtanken med denna arbetsmodell är att polisens expertis ger stöd åt sammanslutningar och samarbetspartners att själva lösa problem som finns inom deras verksamhetsområde. Utifrån intervjuerna verkar det finnas goda möjligheter att utveckla denna modell på glesbygdsområdena.

Mobiililähipoliisitoiminta Keski-Pohjanmaan kenttäjohtoalueella sai alkunsa 1 maaliskuuta 2015. Toiminnan perustarkoitus on, että mobiililähipoliisipartio, koostuen kahdesta poliisimiehestä, suorittaa lähipoliisitoimintaa ja ennalta estävää poliisitoimintaa maaseudulla. Sanalla mobiili on kaksi merkitystä; poliisipartio liikkuu laajalla maantieteellisellä alueella ja poliisipartion jäsenet toimivat erilaisilla sosiaalisen median alustoilla poliisiprofiileilla ja heillä on myös omat kotisivut.

Olen suorittanut fenomenografisen tutkimuksen haastattelemalla kolme henkilöä, jotka työskentelevät mobiililähipoliisitoiminnan saralla. Tutkimukseni tarkoitus on ollut selvittää mobiililähipoliisipartioinnin ja niin kutsutun tavallisen kenttäpartioinnin eroavaisuuksia sekä niiden hyötyjä ja haittoja. Työssäni olen myös selvittänyt haastateltavien käsityksiä mobiililähipoliisitoiminnan erilaisista haasteista. Toiminnan aloittamiseen liittyivät suurimmat haasteet, koska tällaista toimintoa ei aiemmin poliisissa oltu toteutettu. Muut suuremmat haasteet liittyivät mobiililähipoliisipartion ja muun kenttätoiminnan välillä toiminnan alettua.

Tutkimuksessa on myös tarkastettu, miten Helsingissä kehitettyä paikallista ongelmaratkaisumallia sovelletaan mobiililähipoliisitoiminnassa. Tämä työmalli ei ole riippuvainen paikallisista erityispiirteistä tai poliisin henkilömäärästä. Tämän työmallin tarkoitus on, että poliisi antaa tukensa ja tarvittavia työkaluja sidosryhmille ja muille alueen toimijoille, jotta he itse pystyisivät ratkaisemaan ongelmia näiden omassa toimintaympäristössään. Suoritettujen haastatteluiden perusteella voidaan todeta, että tämän työmallin jalostamiseen ja kehittämiseen Keski-Pohjanmaan harvaan asutulla alueella löytyy hyvät edellytykset.