Poliisiopiskelijoiden fyysisen kestävyyskunnon kehitys
Virkkala, Joni (2018)
Poliisiammattikorkeakoulu
2018
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201803053031
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201803053031
Tiivistelmä
Tutkimuksen tavoitteena on tarkastella Poliisiammattikorkeakoulun opiskelijoiden fyysistä kestävyyskuntoa ja sen kehitystä vuosien 1985 – 2015 aikavälillä. Tutkimuksen aineisto perustuu Poliisiammattikorkeakoulun juoksutestien tulosarkistoihin. Tutkimus on suoritettu Poliisiammattikorkeakoulun lehtorin Aki Sipilän pyynnöstä.
Työn tarkoituksena on opiskelijoiden kestävyyskunnon kehityksen lisäksi selvittää pääsykokeiden ja kestävyyskuntotestin piste- ja arvosanarajojen tarkoituksenmukainen taso, opiskelijoiden valmius työelämään, rasitustason sieto sekä opiskelijoiden kestävyyskunto suhteessa muihin oppilaitoksiin ja aloihin.
Teoriaosassa käsitellään kestävyyden eri osa-alueita sekä kestävyyskuntoa mittaavia testejä. Teoriaosa esittelee poliisityötä ja sen fyysistä vaatimustasoa suhteessa kestävyyskuntoon. Myös fyysisen kestävyyskunnon merkitystä poliisityötä kohtaan käsitellään.
Tutkimuksessa käytetään kvantitatiivista- ja kvalitatiivista tutkimusotetta. Kohderyhmästä on otettu jokaiselta vuosikymmeneltä yksi vuosi tarkasteluun satunnaisotannalla. Sipilää on haastateltu asiantuntijana teemahaastattelussa. Kestävyystestin tulokset on purettu maksimaaliseen hapenottokykyyn sekä kuormittuneisuusarvoon. Tuloksia on esitelty taulukoiden muodossa keskiarvoina, mediaaneina, minimi- ja maksimituloksina.
Tutkimustulokset osoittavat, että poliisiopiskelijoiden kestävyyskunto on heikentynyt huomattavasti. Keskiarvollisesti mitattuna nykypäivän opiskelija on noin 25 prosenttia heikommassa kunnossa kuin vuonna 1985. Opiskelijoiden nykyinen kuntotaso täyttää kuitenkin poliisityön vaatimukset. Suurin osa opiskelijoista selviytyy työn hetkellisistä kuormitushuipuista. Poliisiammattikorkeakoulun pääsykoerajat ovat melko tiukat verrattuna poliisityön asettamiin vaatimuksiin opiskelijoiden heikentyneen kestävyyskunnon vuoksi. Opiskelijat suoriutuvat testeistä tyydyttävällä tasolla.
Työn tarkoituksena on opiskelijoiden kestävyyskunnon kehityksen lisäksi selvittää pääsykokeiden ja kestävyyskuntotestin piste- ja arvosanarajojen tarkoituksenmukainen taso, opiskelijoiden valmius työelämään, rasitustason sieto sekä opiskelijoiden kestävyyskunto suhteessa muihin oppilaitoksiin ja aloihin.
Teoriaosassa käsitellään kestävyyden eri osa-alueita sekä kestävyyskuntoa mittaavia testejä. Teoriaosa esittelee poliisityötä ja sen fyysistä vaatimustasoa suhteessa kestävyyskuntoon. Myös fyysisen kestävyyskunnon merkitystä poliisityötä kohtaan käsitellään.
Tutkimuksessa käytetään kvantitatiivista- ja kvalitatiivista tutkimusotetta. Kohderyhmästä on otettu jokaiselta vuosikymmeneltä yksi vuosi tarkasteluun satunnaisotannalla. Sipilää on haastateltu asiantuntijana teemahaastattelussa. Kestävyystestin tulokset on purettu maksimaaliseen hapenottokykyyn sekä kuormittuneisuusarvoon. Tuloksia on esitelty taulukoiden muodossa keskiarvoina, mediaaneina, minimi- ja maksimituloksina.
Tutkimustulokset osoittavat, että poliisiopiskelijoiden kestävyyskunto on heikentynyt huomattavasti. Keskiarvollisesti mitattuna nykypäivän opiskelija on noin 25 prosenttia heikommassa kunnossa kuin vuonna 1985. Opiskelijoiden nykyinen kuntotaso täyttää kuitenkin poliisityön vaatimukset. Suurin osa opiskelijoista selviytyy työn hetkellisistä kuormitushuipuista. Poliisiammattikorkeakoulun pääsykoerajat ovat melko tiukat verrattuna poliisityön asettamiin vaatimuksiin opiskelijoiden heikentyneen kestävyyskunnon vuoksi. Opiskelijat suoriutuvat testeistä tyydyttävällä tasolla.