Kulttuuripalveluiden saavutettavuus : Älyllinen kehitysvammaisuus

Abstract

Tilaajana toimii Perusturvaliikelaitos Saarikka ja vammaispalvelun yksikkö. Saarikka toimii Saarijärven, Kyyjärven, Kivijärven, Karstulan ja Kannonkosken alueella, mutta opinnäytetyöni keskittyy Saarijärven toimipisteeseen.

Tässä opinnäytetyössä tutustutaan älylliseen kehitysvammaisuuteen ja siihen, miten älyllinen kehitys-vammaisuus on huomioitu saavutettavuuden näkökulmasta muiden kehitysvammaisuuksien lisäksi erilaisissa kulttuuripalveluissa. Terminä ”älyllinen kehitysvammaisuus” on vielä tänäkin päivänä vähän tunnettu verraten termiin ”kehitysvammaisuus”. Opinnäytetyössä selvitetään Saarikalle, mitä on saavutettavuus, ja älyllinen kehitysvammaisuus, sekä miten saavutettavuutta voisi ottaa älyllisen kehitysvammaisuuden näkökulmasta huomioon.

Opinnäytetyössä tutustutaan Keski-Suomen alueella järjestettäviin tapahtumiin, joissa käymme tutustumassa 15-vuotiaan Nikon kanssa, jolla on diagnosoitu älyllinen kehitysvammaisuus. Menetelminä on käytetty haastatteluja, käytöksen havainnointi itse tapahtumissa ja Nikon, sekä hänen veljien havainnointi. Haastattelun olen tehnyt Visio-säätiön omistamalle Verso-kodille, joka toimii pienryhmäkotina kehitysvammaisille lapsille ja nuorille. Haastattelut olen tehnyt myös Nikon äidille ja Nikon kahdelle veljelle, jotta saan kokonaisvaltaisen kuvan Nikon käytöksestä erilaisissa ympäristöissä. Koska Niko ei ole ainoa perheen lapsista, jolla on diagnosoitu älyllinen kehitysvammaisuus, tutustutaan opinnäytetyössä myös Nikon veljiin lyhyesti.

Opinnäytetyöni tutkimuksen tulokset osoittavat, että Keski-Suomen alueella kulttuuripalveluiden ja -kohteiden saavutettavuus on vaihtelevaa. Yleisesti ottaen vanhoissa rakennuksissa saavutettavuus näkökulma ei ole toteutunut niin kuin tänä päivänä julkisten rakennusten pitäisi olla. Tulosten perusteella saavutettavuus kulttuuripalveluissa on edelleen eri vaiheissa Keski-Suomen alueella. Monet pitävät yhä kehitysvammaisuutta tabuna ja sitä vierastetaan, koska kehitysvammaisuudesta ei puhuta tarpeeksi. Kehittämisehdotukseni on, että kulttuuripalveluiden tuottajat tutustuvat kehitysvammaisuuteen ja alkavat ajattelemaan tapahtumia kehitysvammaisuuden näkökulmasta, sekä siihen, miten tapahtumat parhaimmillaan voisivat palvella kehitysvammaisien tarpeita.

Opinnäytetyöni tavoitteena on saada tieto älyllisestä kehitysvammaisuudesta leviämään eri kulttuuripalveluille ja -järjestäjille, jotta saavutettavuutta voitaisiin parantaa myös niiden osalta, joilla ei selkeää kehitysvammaisuutta tai rajoitetta välttämättä ulospäin näy. Rajoitteet voivat olla muitakin kuin fyysisiä ja myös näitä asioita tulisi jokaisen miettiä, jos haluaa saavuttaa kaikenlaiset ihmiset ja ihmisryhmät. Opinnäytetyötäni on mahdollista käyttää hyödyksi myös muualla, kuin kulttuurialalla.

The subscriber of the thesis is Saarikka Public Utility of Social and Health Care, Unit of Disability Services. Saarikka works in these areas Saarijärvi, Kyyjärvi, Kivijärvi, Karstula and Kannonkoski, but the thesis concentrates to the office of Saarijärvi.

The subject of this thesis is to become acquainted with intellectual and developmental disability (IDD) and to know how it has been payed attention with the level of availability with other developmental disabilities in different cultural services. Still on this day the term “intellectual and developmental disability” is less known than term “developmental disability”. In this thesis will be clarified about what does availability and intellectual disability mean, and how intellectual disability could be taken into consideration with availability.

In my thesis I explore the events in Central Finland, where I go visit with 15-years old Niko, who’s got diagnosed with IDD. The methods I used are interviews, observation of Niko’s behavior in the events and observation of Niko and his brothers. I interviewed Verso-koti, a small group home for children and youngsters who have developmental disability which is owned by Visio-säätiö. I also interviewed Niko’s mom and Niko’s two brothers, so I get the whole picture of Niko’s behavior in different environments. Because Niko isn’t the only child, who has been diagnosed with IDD, I get to known with Niko’s brothers in this thesis.

The research results of my thesis point out that availability of cultural services in Central Finland is very variable. Generally speaking availability has not been fulfilment in the old buildings as today’s public buildings should be. The results show that availability in cultural services is still in different phases in Central Finland. Many people still think that developmental disability is a taboo and people shun it, because there’s not enough discussion about developmental disability. My development suggestion is that producers of cultural services get to known with developmental disability and starts to think about events from the view of developmental disability, and how events could serve the needs of the people with developmental disability as their best.

The aim of this thesis is to spread information about IDD to different cultural services, so availability could be improved also with them whose developmental disability doesn’t show as clear for others. Limitations can be also something else than physical and everyone should think about these things if they want to reach all kind of people. It’s possible to use this thesis also in other fields of business.