Kokemuksia vapaaehtoisena ja harjoittelijana työskentelystä Armon päiväkodissa ja koulussa : Selvitys kokemuksista Armon päiväkodissa ja koulussa sekä vaikutuksista suomalaisten viittomakielen tulkkien ja tulkkiopiskelijoiden osaamiseen ja uraan
Leivo, Miika (2018)
Leivo, Miika
Humanistinen ammattikorkeakoulu
2018
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201805148117
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201805148117
Tiivistelmä
Työn tilaajana on suomalais-ghanalais-omisteinen Armon päiväkoti ja koulu. Armon päiväkoti ja koulu on yksityinen kuurojen päiväkoti ja koulu Ghanan pääkaupungissa Accrassa. Koulussa käy Suomesta vuosittain noin kahdeksan vapaaehtoistyöntekijää tai harjoittelijaa. Opinnäytetyöni on osana Armon päiväkodin ja koulun toiminnan kehittämistä.
Opinnäytetyölläni on kaksi tavoitetta. Ensimmäinen tavoite on kerätä suomalaisten viittomakielen tulkkien tai tulkkiopiskelijoiden kokemuksia Armon päiväkodista ja koulusta ja siellä vapaaehtoisena ja harjoittelijana toimimisesta. Toisena tavoitteena on vapaaehtoistyö- tai harjoittelujakson vaikutuksien selvittäminen vapaaehtoistyöntekijän tai harjoittelijan osaamiseen ja uraan.
Viittomakielen tulkin työnkuva on monipuolistumassa ja viittomakielen tulkkauksen koulutusohjelmasta työllistytään muihin työnkuviin kuin perinteiseen tulkkaukseen. Monet opiskelijat pohtivat opintojen aikana, mihin kaikkeen viittomakielen tulkin tutkintoa voisi hyödyntää. Kehitysyhteistyö sekä opetus- ja kasvatusala ovat varteen otettavia uravaihtoehtoja viittomakielen tulkeille ja heidän erityisosaamiselle ja asiantuntijuudelle.
Suomalaisten tekemästä viittomakielityöstä maailmalla ei ole juurikaan kirjoitettua materiaalia. Mahdollisuuksista työskennellä viittomakielen parissa maailmalla vapaaehtoistyön merkeissä ei ole kerättyä aineistoa. Opinnäytetyö vastaa tähän tarpeeseen ja luo pohjaa laajemmalle jatkotutkimukselle ja selvittämiselle.
Opinnäytetyössä on narratiivinen lähestymistapa. Pyrin löytämään vastauksia tutkimuskysymyksiin järjestämällä avoimia teemahaastatteluja. Haastattelin yhteensä yhdeksää viittomakielen tulkkia tai viittomakielen tulkkiopiskelijaa, jotka olivat olleet Armon päiväkodissa tai koulussa harjoittelussa tai vapaaehtoistyössä. Tein työtä aineistolähtöisesti, jotta haastateltavien ääni saataisiin mahdollisimman hyvin kuuluviin. Nostin haastattelujen aikana nousseita teemoja käsittelyyn tutkimuskysymyksiin vastaamisen lisäksi.
Kokemukset koulussa vapaaehtoisena tai harjoittelijana toimimisesta olivat olleet hyviä. Vapaaehtoiset ja harjoittelijat olivat kokeneet työnsä tärkeäksi. Harjoittelijoiden ja vapaaehtoisten taidot ja ominaisuudet olivat kehittyneet vapaaehtoistyö- tai harjoittelujakson aikana. Taitoja ja ominaisuuksia oli päästy hyödyntämään työelämässä.
Toivon että opinnäytetyöstä on hyötyä koululle, opiskelijoille, tulkeille ja kaikille niille, jotka ovat vapaaehtoistyöstä viittomakielen parissa kiinnostuneet.
Opinnäytetyölläni on kaksi tavoitetta. Ensimmäinen tavoite on kerätä suomalaisten viittomakielen tulkkien tai tulkkiopiskelijoiden kokemuksia Armon päiväkodista ja koulusta ja siellä vapaaehtoisena ja harjoittelijana toimimisesta. Toisena tavoitteena on vapaaehtoistyö- tai harjoittelujakson vaikutuksien selvittäminen vapaaehtoistyöntekijän tai harjoittelijan osaamiseen ja uraan.
Viittomakielen tulkin työnkuva on monipuolistumassa ja viittomakielen tulkkauksen koulutusohjelmasta työllistytään muihin työnkuviin kuin perinteiseen tulkkaukseen. Monet opiskelijat pohtivat opintojen aikana, mihin kaikkeen viittomakielen tulkin tutkintoa voisi hyödyntää. Kehitysyhteistyö sekä opetus- ja kasvatusala ovat varteen otettavia uravaihtoehtoja viittomakielen tulkeille ja heidän erityisosaamiselle ja asiantuntijuudelle.
Suomalaisten tekemästä viittomakielityöstä maailmalla ei ole juurikaan kirjoitettua materiaalia. Mahdollisuuksista työskennellä viittomakielen parissa maailmalla vapaaehtoistyön merkeissä ei ole kerättyä aineistoa. Opinnäytetyö vastaa tähän tarpeeseen ja luo pohjaa laajemmalle jatkotutkimukselle ja selvittämiselle.
Opinnäytetyössä on narratiivinen lähestymistapa. Pyrin löytämään vastauksia tutkimuskysymyksiin järjestämällä avoimia teemahaastatteluja. Haastattelin yhteensä yhdeksää viittomakielen tulkkia tai viittomakielen tulkkiopiskelijaa, jotka olivat olleet Armon päiväkodissa tai koulussa harjoittelussa tai vapaaehtoistyössä. Tein työtä aineistolähtöisesti, jotta haastateltavien ääni saataisiin mahdollisimman hyvin kuuluviin. Nostin haastattelujen aikana nousseita teemoja käsittelyyn tutkimuskysymyksiin vastaamisen lisäksi.
Kokemukset koulussa vapaaehtoisena tai harjoittelijana toimimisesta olivat olleet hyviä. Vapaaehtoiset ja harjoittelijat olivat kokeneet työnsä tärkeäksi. Harjoittelijoiden ja vapaaehtoisten taidot ja ominaisuudet olivat kehittyneet vapaaehtoistyö- tai harjoittelujakson aikana. Taitoja ja ominaisuuksia oli päästy hyödyntämään työelämässä.
Toivon että opinnäytetyöstä on hyötyä koululle, opiskelijoille, tulkeille ja kaikille niille, jotka ovat vapaaehtoistyöstä viittomakielen parissa kiinnostuneet.