Työelämätulkkaus asiantuntija-ammateissa : Kulmakivenä yhteistyö

Abstract

Asiantuntija- ja johtotehtävissä toimivien kuurojen lukumäärä on kasvanut sekä Suomessa että kansainvälisesti viimeisten vuosikymmenten aikana. Asiantuntijatyölle tyypillistä on kielenkäytön merkitys sekä tiedon luomisessa ja jakamisessa, että oman osaamisen ja asiantuntijuuden ilmaisemisessa ja rakentamisessa. Tämän vuoksi asiantuntijakonteksteissa toteutuvaan tulkkaukseen kohdistuu erityisiä odotuksia. Suomessa asiantuntijatyön tulkkausta ei ole aikaisemmin juurikaan tarkasteltu, vaikka kansainvälistä tutkimusta aiheesta on jo noin kymmenen vuoden ajalta.

Tämä opinnäytetyö selvittää asiantuntijatyön tulkkaamiseen ja tulkkauspalvelujärjestelmään kohdistuvia odotuksia neljän asiantuntijatehtävissä toimivan kuuron ja kahden pitkään työelämätulkkausta tehneen tulkin haastattelujen perusteella. Aineisto on kerätty teemahaastatteluin suomalaisella viittomakielellä ja suomeksi ja analysoitu teoriaohjaavan laadullisen sisällönanalyysin keinoin.

Työn teoriapohjana ja aineiston analyysin ohjaajana on katsaus kansainväliseen kirjallisuuteen työelämätulkkaukseen liittyen. Teoriaosuudessa tarkastellaan työelämätulkkausta, jossa painottuvat kielenkäytön, tulkin roolin, tuttuuden sekä tulkin ja kuuron asiantuntijan välisen yhteistyön merkittävyys. Tämän lisäksi teoriaosassa käsitellään asiantuntijuutta.

Opinnäytetyön tuloksissa heijastellaan teorian ohjaamana kuvauksia tulkin roolista, tuttuuden merkityksestä tulkkauksen sujuvoittajana sekä yhteistyön olennaisuudesta. Lisäksi opinnäytetyössä kuvaillaan, millaisia seurauksia toimivalla ja toimimattomalla tulkkauksella työelämässä on.

Opinnäytetyö tarjoaa kuvauksen yhdestä vammaisten tulkkauspalveluun sisältyvästä tulkkauksen muodosta. Tämä on jäänyt palveluja järjestävältä Kansaneläkelaitokselta tähän asti tunnustamatta erityiseksi osa-alueeksi, jonka toteuttaminen kaipaisi nykyistä asiakaslähtöisempiä puitteita.

Opinnäytetyön tarkoitus on myös tarjota tietoa asiantuntijatyön tulkkaamisesta sekä tulkeille että tulkkikoulutukselle oman osaamisen kehittämiseksi. Lisäksi opinnäytetyön tavoitteena on toimia keskustelun avaajana ja välineenä kuurojen asiantuntijoiden ja tulkkien keskinäisen yhteistyön syventämiseksi.

The number of highly educated deaf people has increased both in Finland and globally in the past few decades. As a result, more and more deaf people work as a specialist or in expert positions. In these settings, language plays an important role: it is both a tool for building and sharing knowledge, and an instrument to present and produce professionalism and expertise. That means the expectations towards interpreting are also high. In the Finnish context, there is not much research done on workplace interpreting. However, internationally, for the past ten years or so, research on this field has been expanding.

This thesis aims to clarify the expectations that deaf professionals and sign language interpreters have towards interpreting in professional settings. The data consists of interviews of four deaf professionals and two experienced interpreters. The data was gathered with thematic interviews in Finnish Sign Language and in Finnish, and it was analysed by theory-led qualitative content analysis.

The theoretical background consists of a review on workplace interpreting literature. The theory sec-tion covers the following topics: the role of language in the workplace, the interpreter’s role, the effect of familiarity of the context, and the cooperation between the interpreter and the deaf professional.

The results of this thesis reflect the ideas arising from the theory as it deals with the topics such as the interpreter’s role, familiarity as a component of fluent interpreting, and different features of cooperation. In addition, the thesis aims to describe the consequences that fluent and non-fluent interpreting at the workplace have.

The thesis provides a description of one sector of hearing-impaired people’s interpreting services arranged by The Social Insurance Institution of Finland (Kansaneläkelaitos, Kela). Until now, Kela has not acknowledged workplace interpreting as a distinct form of service which should be arranged in a more customer-oriented manner.

The purpose of the thesis is also to provide information for both to interpreters and interpreter training to support the development of interpreting skills specifically in settings where the deaf client is working in an expert position. The thesis is also meant to serve as a foundation for discussion between interpreters and deaf professionals to further deepen the cooperation between them.