Metsästysrikosten esitutkinta : tunnusmerkistön ja tahallisuuden ilmeneminen metsästysrikosten esitutkinnassa
Partanen, Kalevi (2018)
Poliisiammattikorkeakoulu
2018
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2018060612898
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2018060612898
Tiivistelmä
Tässä opinnäytetyössä tarkastellaan metsästysrikoksen tunnusmerkistön ja tahallisuuden ilmenemistä poliisin tekemässä esitutkinnassa. Lisäksi esitutkintapöytäkirjojen pohjalta tutkitaan mitä tutkintatoimenpiteitä onnistunut metsästysrikosten esitutkinta edellyttää.
Tutkimusmenetelmänä on käytetty lainopillista tutkimusmenetelmää, jossa esitutkinta-pöytäkirjoja on tutkittu lainsäädännön pohjalta. Tarkasteltavat esitutkintapöytäkirjat on laadittu Lapin ja Itä-Suomen poliisilaitoksilla. Lainopillisen tutkimuksen kohteena on aineiston lisäksi voimassa oleva oikeus. Lainopillisella tutkimuksella on nähty olevan kaksi eri tehtävää, jotka ovat tulkinta ja systematisointi. Tutkimuksen lakilähteinä on pääosin käytetty metsästys-, esitutkinta- ja pakkokeinolakia.
Tutkimuksen tuloksena metsästysrikoksen ilmeneminen on moninaista. Yleisimmin metsästysrikokset liittyvät eläimen ampumiseen vastoin metsästyslain asettamia rajoituksia ja rauhoituksia, tai ilman tarvittavaa metsästyslupaa tai metsästysoikeutta. Tahallisuus ilmenee metsästysrikosten esitutkinnassa kuulusteluiden kautta. Kuulustelujen tukena on yleensä paikkatutkinnan ja pakkokeinojen käytön antama lisänäyttö. Laadukas metsästysrikosten esitutkinta edellyttää kuulustelujen suorittamista tunnusmerkistö huomioiden, rohkeaa pakkokeinojen käyttöä, laadukasta paikkatutkintaa sekä teknistä tutkintaa. Lisäksi laadukkaasta metsästysrikosten esitutkinnan suorittamisessa erittäin hyvänä tukena ovat mahdollisten GPS-laitteiden tietojen hankinta, asianosaisten laatimat karttaluonnokset ja laadukas valokuvaliite karttoineen.
Tutkimusmenetelmänä on käytetty lainopillista tutkimusmenetelmää, jossa esitutkinta-pöytäkirjoja on tutkittu lainsäädännön pohjalta. Tarkasteltavat esitutkintapöytäkirjat on laadittu Lapin ja Itä-Suomen poliisilaitoksilla. Lainopillisen tutkimuksen kohteena on aineiston lisäksi voimassa oleva oikeus. Lainopillisella tutkimuksella on nähty olevan kaksi eri tehtävää, jotka ovat tulkinta ja systematisointi. Tutkimuksen lakilähteinä on pääosin käytetty metsästys-, esitutkinta- ja pakkokeinolakia.
Tutkimuksen tuloksena metsästysrikoksen ilmeneminen on moninaista. Yleisimmin metsästysrikokset liittyvät eläimen ampumiseen vastoin metsästyslain asettamia rajoituksia ja rauhoituksia, tai ilman tarvittavaa metsästyslupaa tai metsästysoikeutta. Tahallisuus ilmenee metsästysrikosten esitutkinnassa kuulusteluiden kautta. Kuulustelujen tukena on yleensä paikkatutkinnan ja pakkokeinojen käytön antama lisänäyttö. Laadukas metsästysrikosten esitutkinta edellyttää kuulustelujen suorittamista tunnusmerkistö huomioiden, rohkeaa pakkokeinojen käyttöä, laadukasta paikkatutkintaa sekä teknistä tutkintaa. Lisäksi laadukkaasta metsästysrikosten esitutkinnan suorittamisessa erittäin hyvänä tukena ovat mahdollisten GPS-laitteiden tietojen hankinta, asianosaisten laatimat karttaluonnokset ja laadukas valokuvaliite karttoineen.